Pahviset lavasteet ja Egyptiksi muutettu Vantaa tekevät Pekasta ja Pätkästä klassikon – tavallaan
Koomisen parin suhde perustuu jatkuvaan epäonnistumiseen, mutta myös syvään toveruuteen, jossa kumpikaan ei hylkää toista – vaikka syytä olisi.
Pätkä (Masa Niemi) ja Pekka Puupää (Esa Pakarinen). Kuva: Oy Suomen Filmiteollisuus (SF)Pekka ja Pätkä Suezilla kuvattiin suurelta osin Ruduksen hiekkakuopalla Seutulassa, nykyisen lentokentän lähettyvillä. Egyptiin ei lentänyt kukaan.
Afrikkalainen maisema rakennettiin pahvisista palmuista, ja Välimeri saatiin riittävän läheltä kuvatusta lätäköstä, jonka poikki liikuteltiin pienoismalleja käsin tai narulla.
Realismia tuskin haettiinkaan elokuvasta, joka muistuttaa teatterin hupailunäytelmää. Sallimmehan pahviset lavasteet yhä esimerkiksi Kansallisbaletissa, niin miksi ei sitten elokuvassa.
Pekan ja Pätkän välinen dynamiikka oli sarjakuvasta ja aikaisemmista komedioista kopioitua: yksi hahmo kuvittelee ohjaavansa tilannetta ja toinen joutuu maksamaan siitä hinnan. Elokuvien ainoa naispäähahmo Justiina edustaa järjestystä, arkea ja velvollisuuksia – eli kaikkea sitä, mitä Pekka ja Pätkä pakenevat.
Suhde perustuu jatkuvaan epäonnistumiseen, mutta myös syvään toveruuteen, jossa kumpikaan ei hylkää toista – vaikka syytä olisi.
Pekka ja Pätkä Suezilla Yle TV1 keskiviikkona 13.8. kello 13.20.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
