Älä hanki kertakäyttökasveja, sanoo kasvibiologi: ”Kasvia ostaessa kannattaa aina kysyä sen alkuperää”
Huonekasvien historian kirjoittanut biologi Teija Alanko ei itse harrasta huonekasveja, vaan tunnustautuu elämäntapaneulojaksi.
Biologi, arkeobotanisti eli kasviarkeologi ja tietokirjailija Teija Alanko on tutkinut huonekasviemme hurjaa historiaa. Moni ei tule ajatelleeksi, millaisen matkan kasvit ovat kotien ikkunoille taittaneet. Kuva: Stiina HoviTeija Alanko opiskeli nuorena biologiaa ja erikoistui kasveihin. ”Ne ovat kiehtovia mysteereitä.”
”En tosin ole aktiivinen puutarhuri”, Alanko naurahtaa. ”Enemmän koetan villiinnyttää pihaa ja annan luonnonkasvien levitä sinne.”
Uusi kirja, ’Kultaköynnös ja unelma — Huonekasvien historiaa’ avaa kasvinmetsästyksen ristiriitaista historiaa. Ilman siirtomaa-ajan tutkimusmatkailijoita ei meillä luultavasti olisi huonekasveja.
Alanko tunnustaa, ettei harrasta myöskään huonekasveja.
”Arvostan kasvejani yksilöinä. Minulla oli äidiltä saatu kiinanruusu, joka kulki mukanani parikymmentä vuotta ennen kuin kuoli”, hän kertoo. ”Nykyisistä kasveista tärkein on appiukon vanha peikonlehti, josta olen onnistunut kasvattamaan pistokkaan.”
Tutkijan mielenkiinto kohdistuu kasvien lisäksi myös käsitöihin.
”Käsityöt ovat intohimoni. Olen elämäntapaneuloja.”
”Kertakäyttökasveja ei pidä hankkia, vaan perehtyä niiden hoitoon. Tavoitteena on oltava pitkäikäinen kasvi.”
Hän myös suunnittelee neuleita ja on tehnyt kirjan käsityöhistoriasta.
”Suomenlampaan villa on parasta, tosi hyvä neuloa. Se on pehmeää ja luonteikasta”, Alanko kehuu. ”Lisäksi sitä käyttäessä tiedän jopa tilan mistä lankojen raaka-aine tulee.”
”Pienkehräämöt ja lampurit tekevät tärkeää työtä. Lampailla on myös rooli perinnebiotooppien ylläpitäjänä.”
Alkuperällä on Teija Alangon mielestä tärkeä merkitys. ”Se koskee niin villaa kuin kasvejakin. Jos tietää mistä tuote tulee, tietää myös miten eettisesti se on tuotettu.”
Huonekasvien jalostus ja kasvatus vie paljon luonnonvaroja. ”Kertakäyttökasveja ei pidä hankkia, vaan perehtyä niiden hoitoon. Tavoitteena on oltava pitkäikäinen kasvi.”
Nykyään kasveja suojellaan lainsäädännöllä ja kansainvälisillä sopimuksilla, mutta edelleen maailmassa käydään laitonta kauppaa. Kuluttajan kannattaa tehdä hankintoja vain paikoista, joissa kasvien tausta on selvillä.
”Kasvia ostaessa kannattaa aina kysyä sen alkuperää”, Alanko vinkkaa.
Teija Alangon teokset
Kultaköynnös ja unelma — Huonekasvien historiaa, SKS Kirjat, 2025.
Nokkosvillaa ja värttinänkehriä — Tarina tekstiilikäsityön historiasta, Vastapaino, 2024.
Daalia ja pelakuu — Suomalaisen puutarhan kasvutarina, SKS Kirjat, 2022.
Malva ja mulperi — Poimintoja entisajan puutarhoista, SKS Kirjat, 2018.
Torniossa pionit vielä kukkivat, Aurinko Kustannus, 2021.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
