Liisa Lagerstamin kotina on kartano, jonka historia ulottuu viikinkiaikaan

Laukon kartano Jussi Mäntysen hirvipatsaineen odottaa kesää. Liisa Lagerstamilla on kädet täynnä työtä myös talvella. Kuva: Rami Marjamäki

Kun Liisa Lagerstam oli lapsi, Laukon kartanon ruohonleikkuu oli hänen Leena-äitinsä homma, mutta muuten puistossa ei oleiltu.

Ensi kesänä Laukko täyttyy musiikista, kun 23 kesäkeikkaa ja konserttia keräävät puistoon suurimmillaan 3 500 hengen yleisön.

”Sen enempää emme koskaan ota, jotta kaikille riittää fasiliteetteja. Pääasia on hyvä fiilis”, Lagerstam kertoo.

Muutamassa vuodessa kanta-asiakkaat ovat alkaneet luottaa hänen artistimakuunsa niin, että yli puolet kausikorteista ostettiin sokkona ennen esiintyjälistan julkistamista. Tammikuussa Laukko-passit on myyty loppuun ja suosituimmat keikat täyttymässä.

Viisikymppinen Lagerstam samastuu yleisöön, joka katsastaa taidenäyttelyt, siemailee lasin viiniä musiikista sekä kesäillasta nauttien ja pääsee ajoissa nukkumaan.

”Vaikka sää olisi kehno, tunnelma on hyvä. Kun kaikki natsaa, se on sairaan hieno.”

Kartanonrouva toivottaa lavalla yleisön tervetulleeksi, kuuntelee keikan, aistii mielialoja ja miettii seuraavan kesän esiintyjäkaartia.

Laukon tulevan kesän näyttelyt ovat Tuula Lehtiseltä, Jorma Puraselta ja Ilkka Virtaselta. Liisa Lagerstamin takana Lauri Laineen maalaus Aaria. Kuva: Rami Marjamäki

Kotimaanmatkailua liiketoimintana Liisa Lagerstam on harjoitellut pian parikymmentä vuotta.

Hänen isänsä, lämminveristen kasvattajana tunnettu Juhani Lagerstam kuoli maaliskuussa 2006.

Perheen esikoinen Erkki Lagerstam otti vastuun maatilasta ja hevosista, ja Liisa alkoi miettiä, miten kartanon monipuolista historiaa voisi hyödyntää matkailussa.

Hänellä oli aihepiiristä pätevät pohjat. Väitöskirjansa hän teki Gabriel Kurjesta, Laukon herrasta 1600–1700-lukujen vaihteessa.

Arvokkaasti lodenkappa harteillaan, tweedjakussa ja helmet kaulassa Liisa veti tilausryhmille historiakierroksia ja teki äitinsä kanssa kartanokeittokirjan. Antiikkihuonekaluin ja haarniskoin sisustetussa päärakennuksessa kuultiin kamarimusiikkia.

Kaksitoista vuotta sitten Laukon kartano siirtyi Liisa Lagerstamin omistukseen, ja hän alkoi kehittää sen matkailutoimintaa miehensä Jouni Minkkisen kanssa.

Entisessä ravihevosten valmennustallissa toimii nykyään kesäravintola, jota vetää talvikaudet Levillä kokkaava Teemu Korkalainen.

Leena Lagerstam, 86, asuu päärakennuksen itäpäädyssä ja odottaa kesää, jolloin elämään tulee taas säpinää. Tytär perheineen on kunnostanut kodikseen entisen tilanhoitajan asunnon.

Kolmen veljensä kanssa Liisa on hyvissä väleissä. Jouluateria nautittiin koko suvun voimin kesäravintolaan katetussa pitkässä pöydässä, koska päärakennuksen näyttelytiloissa ei ole enää huonekaluja.

Liisa Lagerstam huolehtii Laukosta yhdessä puolisonsa kanssa. Aviomies on Laukon toimitusjohtaja, Lagerstam luova johtaja. Kuva: Rami Marjamäki

Tähän aikaan vuodesta Liisa Lagerstam rekrytoi kesäkauden myyntikioskeihin, oppaiksi ja järjestyksenvalvojiksi 70-henkisen tiimin. Osa on lähiseudun 18-vuotiaita, osa viisi-kuusikymppisiä sairaanhoitajia.

Lisäksi kesäravintola työllistää noin 30 henkeä, joten kesällä Laukko on iso työnantaja.

Uusia matkailupalveluita on noussut myös läheiseen Narvan kylään, jossa Liisan ja Jounin Nelli-tytär on tänä keväänä päättämässä alakoulutaivaltaan.

Laukon kesä avataan 10. kesäkuuta, ja sesonki jatkuu elokuun puoliväliin. Lomiaan Lagerstam pitää viikon parin pätkissä keväällä ja syksyllä.

Tamperelaiset pääsevät konsertteihin Laukontorilta Hopealinjan laivalla, ja tarjolla on myös Mannisen bussi. Useimmat saapuvat omalla autolla.

”Konserttiyleisömme on pääosin Pirkanmaalta, mutta näyttelyitä tullaan katsomaan kauempaakin.”

Näyttelyt näkee konserttilipun hinnalla, ja moni varaa aikaa myös ruokailuun. Lagerstam harmittelee, ettei talliravintolan keittiöstä tullut aikoinaan rakennettua isompaa.

Monien muiden hankkeidensa ohella Lagerstam ja Minkkinen ovat kunnostaneet tilan vanhoihin rakennuksiin vuokra-asuntoja 30 hengelle. Vapautuviin jonotetaan.

Miljöön lisäksi tulijoita houkuttelee yhteisöllisyys, on grillikatosta ja rantasaunaa. Pyhäjärvi ympäröi Laukkoa kahdelta puolelta.

Maaomaisuutta Laukon kartanolla on jäljellä vain parikymmentä hehtaaria. Muutama vuosi sitten pariskunta päätyi myymään pellot, koska yritystoiminta keskitettiin matkailuun.

Omaa maata Laukon kartanolla on enää parikymmentä hehtaaria. Matkailun kannalta tärkein on kartanon puisto. Kuva: Rami Marjamäki

Ravintolan takana hangessa näkyy rusakonjälkiä muttei yhtään peuranjälkeä. Lagerstam toteaa, että Vesilahden metsästysseurat ovat olleet tehokkaita.

Vuonna 1934 Laukon kartanoon lahjoitettiin Yhdysvalloista Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat. Laukonpeura on yksi yleisimmistä asioista, joita kävijät kyselevät Laukon historiasta.

Haarlan suvun omistusaika kiinnostaa tamperelaisia muutenkin, koska monen perhettä on ollut töissä Haarlan tehtailla.

Kun Liisa Lagerstam aloitteli Laukko-opastuksiaan, kävijät kertoivat omia sukutarinoitaan Laukon torpparihäädöistä vuosina 1906–1907. Pahamaineinen ”paronin aika” huipentui päärakennuksen tuhopolttoon 1918.

Historiasta yleisöä kiinnostavat myös Klaus Kurki ja Elinan surma sekä yhä enemmän viikinki- ja ristiretkiajan Laukko. Alueella on niin paljon muinaisjäännöksiä, että mitään ei voi kuopaista Avantilla ilman Museoviraston siunausta.

Liisa Lagerstam on pohtinut paljon sitä, miten historiallista kartanoa siirretään tyylikkäästi nykypäivään.

”Harrastelijamaisuus ei näin isossa kokonaisuudessa toimi. Mitä enemmän rakennuksia, sitä enemmän täytyy olla yritteliäisyyttä.”

”Nykyään me luomme täällä uutta kartanohistoriaa ilon kautta.”

Entinen valmennustalli (takana) palvelee nykyään kesäravintolana. Kuva: Rami Marjamäki

Nykytaiteen näyttelyitä Laukon kesään Liisa Lagerstam kuratoi varmalla maulla ja taidehistorioitsijan ammattitaidolla.

Kevyen musiikin promoottorina hän on itseoppinut ja itsekin hiukan hämmästynyt sellaiseen – joskin hyvin mieluisaan – rooliin päätymisestä.

Sekä galleristit että artistit tekevät Laukon kanssa mielellään yhteistyötä. Muusikkoja hemmottelee uusi taukohuone. Moni esiintyjä on yleisön suosikki jo aiemmilta Laukko-keikoiltaan.

Vielä suurempi yllätys Liisa Lagerstamille on ollut Laukon some-menestys.

Hän päivittää tiheästi ja paikallisen kuvaajan avustamana kartanon Facebook-sivuja, joilla on kymmeniä tuhansia seuraajia. Instagramissa Laukolla on yli kymmenen tuhatta fania.

”Muistan, kun sain Facebook-sivuille ensimmäiset sata seuraajaa ja olin siitä aivan innoissani”, influensseri naurahtaa.

Nykyinen päärakennus on 1930-luvulta, edellinen paloi sisällissodassa. Kartanon laituriin pääsee laivalla Tampereen Laukontorilta.  Kuva: Rami Marjamäki