Matti Laine kertoo olevansa sosiaalinen erakko. Hän kiertää mielellään kirjamessuilla tapaamassa lukijoitaan kasvokkain. Se on tervetullutta vastapainoa yksinäiselle kirjoittamistyölle. Kuva: Timo Heikkala
Oululainen perheenisä kirjoittaa Suomen suosituimpia rikostarinoita: "Espanjassa kiusasin machoja idealla kokeneesta naispoliisista"
Matti Laineen mukaan Oulun seutu tarjoaa dekkaristille paljon ammennettavaa.
Kirjailija-käsikirjoittaja Matti Laine muutti perheineen Ouluun vaimonsa töiden perässä. Kuva: Timo HeikkalaSatu Rämön huippusuosittuihin dekkareihin perustuva Hildur on ollut kevään jättimenestys televisiosarjana. Rikosdraamasarja keräsi avausviikollaan Nelonen Median kanavissa yli miljoona katselijaa.
Mies Hildur-poliisisarjan taustalla on oululainen perheenisä Matti Laine. Hän on myös yksi Suomen suosituimmista kirjailijoista. Laineen uutuusdekkari Verilinja (Bazar) oli kotimaisen kaunokirjallisuuden listalla toiseksi myydyin teos helmikuussa ja myydyin äänikirja.
Kyseessä on Laineen 12. rikoskirja, ja toinen osa Kovasten perheen elämää seuraavassa trillerimäisessä dekkarisarjassa.
”Olen sairaan iloinen siitä, miten hyvin ihmiset ovat löytäneet Kovaset-kirjat. Se antaa hirveästi puhtia ja motivaatiota jatkoon.”
Vaikka Laine on kuuma nimi jännitysviihteen saralla, töiden paiskiminen jatkuu kovalla tahdilla.
Muuan vanhempi kollega sanoi Matille hyvän vinkin, että freelancerilla pitää olla kymmenen hanketta tulilla, koska niistä vain yksi saattaa toteutua.
”Ihmiset usein unohtavat, että yhden suuren onnistumisen taustalla on aika monta yritystä, jotka ovat menneet mappi Ö:hön. Se pitää paitsi mielen vireänä niin miehen nöyränä.”
”Ihmiset usein unohtavat, että yhden suuren onnistumisen taustalla on aika monta yritystä, jotka ovat menneet mappi Ö:hön.”
Hildurin tv-versioon haluttiin mukaan enemmän suomalaisia hahmoja ja suomen kieltä verrattuna alkuperäiseen Rämön teokseen.
”Sarjan katsojaluvut kertovat sen, että suomalaiset haluavat katsoa suomalaisten tekemää suomalaista sisältöä.”
Kirjan tapahtumapaikoilla Islannin jylhissä maisemissa kuvatun sarjan jokaisen jakson budjetiksi tuli noin miljoona euroa.
”On kallista lystiä painella kuvausryhmän kanssa Islannin takamaille. Hatunnosto tuottajille, että he saivat fyrkat kasaan.”
Hildur tehtiin kansainvälisenä yhteistuotantona, ja Laine vastasi käsikirjoituksesta apunaan islantilainen Magret Örnolfsdottir. ”Magret vastasi siitä, että Islanti maistuu sarjassa Islannilta.”
Laineen edellinen menestys käsikirjoittajana oli suomalais-espanjalainen poliisisarja Paratiisi.
”Ensimmäisessä workshopissa Espanjassa rupesin kiusaamaan paikallisia machoja ajatuksella, että valitaan keskimääräisistä rikossarjoista poiketen keskushenkilöksi kokeneempi suomalainen naispoliisi. Suuri kunnia menetyksestä kuuluu tietysti Riitta Havukaiselle.”
Matti Laine vastaa puheluun työhuoneeltaan Raksilasta. Lätkäjätkä näkee kirjoituskammionsa ikkunasta Oulun Kärppien kotiluolan, Raksilan jäähallin.
Elias Vitikka -dekkarisarjassa päähenkilö oli entinen NHL-maalivahti, joka ajautui rikolliseen alamaailmaan. Laine itse kävi jo pikkupoikana katsomassa HIFK:n jääkiekko-otteluita.
”Käyn nykyään ihan sujuvasti Oulun Kärppien matseissa. En minä siitä hirveää melua Oulun päässä pidä, mutta: En gång IFK, alltid IFK.”
Myös intohimo rockmusiikkiin näkyy kirjoissa. Suosikkibändikseen hän nostaa Hanoi Rocksin, ja Laine käy aktiivisesti keikoilla ja ostaa vinyyleitä.
”Rakastan energiaa, joka syntyy livekeikoilla hyvän bändin ja yleisön välillä. Omat muusikkokaverit jäivät Helsinkiin. Toinen tyttäreni soittaa pianoa ja kitaraa ja toinen viulua. Eihän sitä koskaan tiedä, jos itsekin palaan rokkibändiin.”
”Onneksi Suomessa on sananvapaus, ja jokainen saa tietysti mielipiteensä ilmaista. Mutta ihmiset puhuvat välillä aika julmasti toisistaan ja toistensa tekemisistä.”
Matti Laine on koulutukseltaan näyttelijä. Näytteleminen alkoi yläasteella, ja ujouden yli pääsemisessä auttoi kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen.
Laine tapasi tulevan vaimonsa Elina Ylisuvannon Kouvolan teatterin näyttämöllä Anton Tšehovin Lokki-näytelmässä 2008. Pariskunta tukee vahvasti toisiaan työkuvioissa.
”Vaimoni luki taas ensimmäisenä uusimman dekkarini Verilinjan. Kun hän oli sitä mieltä, että kirjasta tuli hemmetin hyvä, oli helpompi hengittää. Minä puolestaan tiedän näyttelijätaustani takia, miten toimin, kun ensi-illan lähestyminen hermostuttaa vaimoa.”
Ylisuvanto lukee myös lukuaikapalveluiden palautteet miehensä kirjoista ensin. Kirjailija suojelee työrauhaansa lokaviesteiltä.
”Onneksi Suomessa on sananvapaus, ja jokainen saa tietysti mielipiteensä ilmaista. Mutta ihmiset puhuvat välillä aika julmasti toisistaan ja toistensa tekemisistä. Tekijänä jää helposti miettimään palautetta, joka ei ole välttämättä mitenkään relevanttia.”
Tom Sawyerin seikkailut oli Matti Laineelle lapsena ensimmäinen mieleen ihan oma lukukokemus. Kuva: Timo HeikkalaNykyään pariskunnalla on kaksi tytärtä Vilma ja Minerva, ja perhe on asunut kolme vuotta Elinan kotiseudulla Oulussa. He elävät kiireisiä ruuhkavuosia.
”Elinalla on Oulun kaupunginteatterissa näytöksiä usein iltaisin ja viikonloppuisin, ja minulla on omia kirjamessujuttuja ja tv-alan tapahtumia. Lomat merkataan visusti kalentereihin hyvissä ajoin. Silloin ei tehdä töitä, vaan jotain ihan muuta.”
Kesäisin tärkeä rentoutumispaikka koko perheelle on Matin suvun mökki Hämeenkyrössä Kyrösjärven rannalla.
Dekkaristi nauttii, kun saa tehdä käsillään jotain konkreettista, kuten pilkkoa puita ja rakentaa keittokatosta.
”Kun hyvän puusaunan jälkeen katselee keskiolutpullo kädessä järvimaisemaa, niin siinä on suomalaisuuden ytimessä ja mieli lepää.”
”Minun vahvuuteeni on kuitenkin henkilövetoisessa kerronnassa ja ihmisten välisessä draamassa enemmän kuin sormenjälkien ottamisessa.”
Laine on kotiutunut hyvin Pohjois-Suomeen. Ei ole sattumaa, että Paratiisi-sarjan ja osa Kovaset -dekkarien tapahtumista sijoittuvat Ouluun.
”Vaikka olen paljasjalkainen helsinkiläinen tuntuu raikkaalta, että kirjojen ja tv-sarjojen tarinoita sijoitetaan muuallekin kuin Etelä-Suomen isoihin kaupunkeihin.”
Oulun seutu tarjoaa dekkaristille paljon ammennettavaa. On meri ja kiinnostava Nokian perintö it-alalla ja muuta teollisuutta. Laine kirjoittaa mielellään isoista yhteiskunnallisista teemoista, ja esimerkiksi uudessa Verilinja-dekkarissa pureudutaan maalittamiseen ja kansainväliseen asekauppaan.
Hän nostaa esikuvakseen Henning Mankellin Kurt Wallander -dekkarit. Teoksissa on humanistinen maailmankuva, ja ne kuvaavat tarkkasilmäisesti ruotsalaisen yhteiskunnan muutosta.
”Yhteiskunnan polarisaatio on iso teema koko kirjasarjassani. It-teollisuus on tuonut esimerkiksi Ouluun paljon vaurautta ja kaupungissa näkee paljon sähköautoja. Onhan tällä myös kurjistuvat lähiöt ja huumeongelma.”
Laine harrastaa mielellään lähiseutumatkailua, ja hän on kiertänyt yksin ja perheensä kanssa esimerkiksi Muhoksella, Oulunsalossa, Sanginjoella, Koitelinkoskella ja Hailuodossa.
”Lokaatiot ovat minulle vähän kuin roolihenkilöitä ihmisten joukossa. En ole käynyt ihan 100-prosenttisesti jokaisessa paikassa mistä kirjoitan, mutta kieltämättä pyrin siihen.”
Laineen lukijakunta on hieman nuorempaa kuin dekkareilla keskimäärin, joten hänen teoksiaan kuunnellaan erityisen paljon äänikirjoina. Kuva: Timo HeikkalaKollega Kale Puonti vitsaili Laineelle, että Suomessa kohta kaikki poliisit, jotka osaavat kirjoittaa, ovat tehneet dekkarin. Laine pitää itsekin arvossa Matti Yrjänä Joensuusta lähtenyttä realistista dekkarikerronnan perinnettä.
”Minun vahvuuteeni on henkilövetoisessa kerronnassa ja ihmisten välisessä draamassa enemmän kuin sormenjälkien ottamisessa. Kaikissa kirjoissani ja tv-sarjoissakin perhesuhteet ovat keskiössä. Esimerkiksi Kovaset-dekkareissa käsitellään Rene-isän ja Kata-tyttären välistä suhdetta.”
Hän hyödyntää kirjoittamisen materiaalina myös perhe-elämäänsä.
”Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun lapset lukevat dekkareitani. Vaikka salaa toivon, että kumpikin heistä tutustuu myöhemmin isänsä töihin”, hän nauraa.
Laineen oma kirjoittamisen pohja syntyi lukemalla. Lapsena hänelle luettiin iltasatuna esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemää veljestä.
”Koulussa minulla oli vaikeuksia oppia lukemaan. Kun aloin erityisopettajan johdolla hahmottaa mistä lukemisessa oikeasti on kyse, ketsuppipullo purskahti auki.”
Matti Laine
Helsingissä vuonna 1976 syntynyt kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä.
Valmistunut näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta ja opiskellut myös Tampereen yliopiston draamalinjalla. Näytellyt esimerkiksi pääosan 2013 ilmestyneessä raviurheilumaailmaan sijoittuvassa Ajomies-elokuvassa.
Käsikirjoittajana tunnetaan palkitusta Ylen Paratiisi-tv-sarjasta ja alkuvuodesta 2026 Nelosella ja Ruudussa esitetystä rikossarjassa Hildur. Kirjoittanut mm. kuusiosaisen Elias Vitikka-dekkarisarjan ja musiikkinäytelmän Kirka – Surun pyyhit silmistäni.
Kovaset on Laineen uusin toimintatrillerisarja. Kirjasarjan ensimmäinen osa Isänsä tytär julkaistiin keväällä 2025, ja toinen osa Verilinja ilmestyi helmikuussa. Sarja jatkuu keväällä 2027.
Tuotantoyhtiö Yellow Films and TV suunnittelee Kovaset-sarjasta myös televisioversiota.
Asuu Oulussa näyttelijävaimonsa Elina Ylisuvannon ja kahden tyttären kanssa. Harrastaa monipuolista liikuntaa, rockmusiikkia, lukemista ja jääkiekon seuraamista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
