Maaseudun unohdettu väki esillä Sarka-museossa Loimaalla
Viime vuosisadan vaihteessa enemmistö suomalaisista kuului maalaisköyhälistöön, joten heidän jälkeläisiään löytyy liki joka suvusta.
Luukkosen viisilapsinen perhe hirsirakennuksen edustalla 1910-luvulla. Kuva: Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelma / Samuli Paulaharjun kokoelmaKöyhät ja maattomat -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla on ensimmäinen erityisesti maalaisköyhälistöä käsittelevä näyttely. Se on toteutettu kahden valtakunnallisen vastuumuseon, Saran ja Työväenmuseo Werstaan, välisenä yhteistyönä.
Näyttely kertoo entisajan maaseudun kaikkein heikoimmassa asemassa olleiden, ilman omaa maata ja usein ilman pysyvää toimeentuloa tai edes omaa asuntoa eläneiden, maalaisköyhälistöön kuuluneiden ihmisten tarinan.
”Näyttely on historiallisesti ja kansallisesti merkittävä, sillä kaikkein heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olleet maaseudun asukkaat saavat harvoin tällaista huomiota.”
”Näyttely on historiallisesti ja kansallisesti merkittävä, sillä säätyläisten, tilallisten ja torpparien historiaa käsitellään ja muistellaan, mutta kaikkein heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olleet maaseudun asukkaat saavat harvoin tällaista huomiota”, kertoo Saran museonjohtaja FT Lauri Viinikkala.
Viime vuosisadan vaihteessa enemmistö suomalaisista kuului maalaisköyhälistöön, joten heidän jälkeläisiään löytyy liki joka suvusta.
Heitä olivat esimerkiksi tupien nurkissa ja saunoissa majailleet ja talosta taloon työn perässä siirtynee kodittomat, kylien laitamilla mökeissään asuneet mäkitupalaiset ja itselliset, ruokapalkalla taloissa työskennelleet muonamiehet sekä kyläläisten elätteinä kiertäneet tai kerjuulla kulkeneet vaivaiset. Joukossa oli niin yksineläjiä, orpoja kuin monilapsisia perheitäkin.
”1800-luvun alkupuolella yhteiskunta käytännössä kahlitsi ihmiset synnyinsijoilleen ja siihen asemaan, johon sattui syntymään. Harvalla oli todellista mahdollisuutta ryhtyä oman onnensa sepäksi. Silti monia vähävaraisia pidettiin syypäinä omaan ahdinkoonsa”, pohtii näyttelyn tuotannosta vastannut amanuenssi Riikka Soininen.
Näyttelyn maakuoppa-asumus tarjoaa pysäyttävän kokemuksen. Sen sisälle voi astua kokeilemaan, miltä olkipatja tuntuu.
”Maakuoppa-asumuksissa saattoi elää niin yksinäisisiä vanhuksia, kuin monilapsisia perheitäkin. Kontrasti nykypäivän asumisstandardeihin on pysäyttävä”, kertoo maakuoppa-interiöörin suunnitellut Soininen. Sen toteutti Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat osana lavasterakentamisen opintoja.
Köyhät ja maattomat -näyttely, Suomen maatalousmuseo Sarka 10.1.2027 asti. sarka.fiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
