SYKEn erikoistutkija: "Vastaus koronakriisiin ei ole se, että paetaan kaupungeista ja tuotetaan hajautetumpaa yhdyskuntarakennetta" - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

SYKEn erikoistutkija: "Vastaus koronakriisiin ei ole se, että paetaan kaupungeista ja tuotetaan hajautetumpaa yhdyskuntarakennetta"

"Mitä sillä nykypäivänä enää edes tarkoitetaan, kun puhutaan maalaisista ja kaupunkilaisista. Rajaveto on hyvin keinotekoista", SYKEn Juha Peltomaa sanoo.
Jaana Kankaanpaa
SYKEn erikoistutkijan Juha Peltomaan mielestä kaupungistumista ei kannata väkisin hidastaa. Hän pitää esimerkiksi virastojen hajasijoittamista Helsingistä maakuntiin ongelmallisena.

Koronakriisistä ei seuraa massiivista maallemuuttoa. Näin arvioi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Kestävän kaupungistumisen erikoistutkija Juha Peltomaa.

"Vastaus koronakriisiin ei ole se, että paetaan kaupungeista ja tuotetaan hajautetumpaa yhdyskuntarakennetta. Kaupungistuminen on yleinen trendi, joka etenee joka tapauksessa. Kaupungistuminen pitää vain toteuttaa ympäristön kannalta ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, Peltomaa sanoo MT:lle.

SYKEn erikoistutkijan mukaan asiassa ei ole yhtä totuutta. Moni kaupunkilainen haluaa asua nykyistä väljemmin mökeillään ja kakkoskodeissa osan vuodesta.

"Tämä tarjoaa pienille paikkakunnille sekä mahdollisuuksia että haasteita. Maalaiskuntien verotus ja terveydenhuolto on mitoitettu vakituisen asumisen kautta."

Peltomaa muistuttaa, että suomalaisia kaupunkeja ei voi verrata Aasian ruuhkaisiin miljoonakaupunkeihin, joissa erilaiset taudit leviävät nopeasti.

SYKEn erikoistutkijan mielestä kaupungistumista ei kannata väkisin hidastaa. Hän pitää esimerkiksi virastojen hajasijoittamista Helsingistä maakuntiin ongelmallisena. Erityisasiantuntijat ovat usein naimisissa keskenään, eikä perheen molemmille vanhemmille löydy välttämättä töitä pienestä kaupungista.

"Suomessa on aika laaja korkeakouluverkosto koko maassa, mistä kannattaa pitää kiinni. Korkeakoulujen avulla osaaminen pysyy maakunnissa ja sinne kehittyy uusia työpaikkoja."

Juha Peltomaa arvioi, että koronakriisi vahvistaa entisestään Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Koronaepidemia tuo tuoreen muistutuksen, miksi kotimainen ruuantuotanto kannattaa pitää pystyssä.

Kansantaiteilija Mikko Alatalo otti viime viikolla MT:n yliökirjoituksessa kantaa kaupungistumiseen. Entinen keskustan kansanedustaja kirjoitti esimerkiksi, että urbaani elämäntapa aiheuttaa ihmisille sosiaalisia ja henkisiä vammoja.

Alatalo viittasi kirjoituksessaan myös Juha Peltomaahan kyseenalaistaessaan urbanisaatio-mallin. Peltomaan mielestä Alatalon tulkinta kaupungistumisen kyseenalaistumisesta on turhan suoraviivainen.

"Minusta maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on mennyttä maailmaa, eikä se johda mihinkään. On selvää, että maaseutu-Suomi ja kaupunki-Suomi tarvitsevat toisiaan, ja asumisen pitää olla kaikkialla kestävää", Peltomaa sanoo.

SYKEn erikoistutkija ei lämpene Mikko Alatalon stadilaisvitseille. Peltomaa on itse asunut sekä Helsingin keskustassa että maaseudulla, eikä hän näe asuinympäristössä ja elämäntavoissa enää suuria eroja.

"Mitä sillä nykypäivänä enää edes tarkoitetaan, kun puhutaan maalaisista ja kaupunkilaisista. Rajaveto on hyvin keinotekoista", Peltomaa sanoo.

Lue lisää

Luokitus päivitettiin: Suomen kaupungistumisaste on noussut yli 72 prosenttiin

Hylätyt talot heräävät henkiin

Koko Suomi liikkeelle

Oikeuskansleri: korona korostaa kansalaisten ympäristöoikeuksia ja voi lisätä väljän asumisen kysyntää – "Yhdyskuntasuunnittelijat eivät päätä puolestamme elämäntavoistamme"