Pääministeri Marin puolustaa sovittua EU-rahoitusta - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Pääministeri Marin puolustaa sovittua EU-rahoitusta

Sopimuksen myötä maataloustukien ennakoidut leikkaukset vältetään.
Jussi Nukari
Pääministeri Sanna Marin puolusti keskiviikkona pontevasti sovittua EU-rahoitusta pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti voimakkaasti EU-johtajien saavuttamaa rahoitusratkaisua astuttuaan kotimaisen median eteen EU-huippukokouksen jälkeen keskiviikkona.

Tiedotustilaisuudessa Marin perusteli Suomen tukeneen sovun syntyä, koska Suomen talous on vientivetoisena maana vahvasti kytköksissä Euroopan talouteen.

"Jos Eurooppa ei selviä tästä kriisistä, se tulee näkymään Suomen taloudessa katastrofaalisella tavalla," Marin sanoi.

Tiistaina saavutettu sopu sisältää sekä 750 miljardin elpymistukipaketin että yli 1  070 miljardin euron budjetin unionille vuosiksi 2021–2027. Varsinkin koronapandemiaan liittyvää elpymistukea on arvosteltu unionin luonteen muuttamisesta ja integraation syventämisestä.

Marinin mukaan elpymisväline ei lisää integraatiota, sillä väline ei sisällä lainojen yleistä yhteisvastuuta. Suomen neuvottelutavoitteisiin kuului kirjaus kunkin jäsenmaan enimmäisvastuista.

"Tätä ei voida alleviivata liiaksi, sillä tämä tarkoittaa, ettemme ole tosiasiassa yhteisvastuullisesti vastuussa näistä lainoista, vaan kullakin maalla on enimmäisvastuunsa," Marin sanoi.

Sen sijaan pääministeri kiinnitti huomiota unionin budjetin omiin varoihin.

"Näiden työstäminen kyllä tarkoittaa tietyllä tavalla unionin muuttumista niin, että omia varoja on käytössä. Sitä voidaan katsoa myös integraation näkökulmasta, mutta on tärkeää alleviivata, että Suomessa eduskunta käsittelee kaikkiin omiin varoihin liittyvät kysymykset."

Pääministeri puolusti maksukuoria ja vastusti palautusmallia

Itse neuvottelutulosta Marin piti Suomen kannalta onnistuneena. Pääministeri vertasi Suomen onnistumista muihin unionin nettomaksajamaihin.

Suomi on tulevalla (monivuotisella budjetti)kaudella kolmanneksi pienin nettomaksaja, kun se on tällä kaudella neljänneksi pienin nettomaksaja.

Neuvottelutuloksessa huomiota on kiinnitetty siihen, että Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan muodostama niin sanottu nuuka nelikko sai miljardien eurojen maksupalautukset. Suomi sai 500 miljoonan euron kokoisen kansallisen kirjekuoren, joka peruu suunnitellut leikkaukset maataloustukiin sekä myöntää erillisen tuen Pohjois- ja Itä-Suomelle.

Marinin mukaan tulos on Suomen neuvottelutaktiikan mukainen. Hän korosti, että Suomi on pitkään hakenut tukea kohdistetusti kansallisella kuorella ja vastustanut maksupalautuksia niiden läpinäkymättömyyden vuoksi. Palautuksia saavat maat voivat kohdentaa ne haluamallaan tavalla.

"Suomi on vastustanut jäsenmaksupalautuksia. Se on sellainen epäterve elementti, joka maksatetaan muilla. Kun budjetti muodostetaan, siitä näemme läpinäkyvästi mitä maksetaan ja mihin varat kohdistetaan," Marin sanoi.

Marin myös kiisti, että hallituksessa olisi ollut ristivetoa Suomen neuvottelujen tuloksesta.

"Olen matkan varrella keskustellut niin valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kuin suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) kanssa," Marin sanoi.

Lue lisää

Ravintoloiden aukioloa rajataan koko maassa – torstaina ratkeaa, joutuvatko jotkut alueet entistä tiukempaan aukioloon

Kansa luottaa vahvimmin, kun koronasta viestii Niinistö tai Marin

Koronatuista huonoiten toimi Valtiokonttorin kustannustuki, lainamuotoinen tuki koettiin ennemmin aikapommiksi, kertovat yritysneuvojat

UPM:n Pesonen raahautui telkkariin vasta kun paine pakotti – yritysjohtajilla on julkisuudessa enemmän hävittävää kuin voitettavaa