MT uutisoi aiemmin, että eurooppalaisilla minkkitarhoilla on havaittu koronatartuntoja, ja tilanne on erityisen paha Alankomaissa. Suomalaisilla turkistarhoilla ei ole todettu koronatartuntoja.
Kaikki turkiseläimet, joilla korona on todettu, ovat olleet minkkejä. Mistä tämä oikein johtuu?
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton (STKL) tutkimusjohtaja Jussi Peuran mukaan asia johtuu siitä, että minkki näyttää olevan muita turkiseläimiä herkempi koronalle.
"Fretti on turkiseläimistä kaikkein herkin, ja minkki on sukua fretille. Ilmeisesti myös kissa voi saada koronatartunnan. Kun mennään koiraeläimiin, kettuihin ja supiin, niin ne eivät ilmeisesti saa niin herkästi koronatartuntaa. Niistä on tosin olemassa vähemmän tietoa", Peura kertoo.
Jos korona voi tarttua minkkeihin ja kissoihin, voisiko se tulevaisuudessa tarttua myös maatalouden tuotantoeläimiin? Se on voisi olla teoriassa mahdollista, pohtii MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala.
"Käytännössä se tuskin tapahtuisi nopeasti, sillä eläinlajirajan ylittäminen vaatii aina viruksen perimän huomattavan suurta muuntumista."
Suojala myös muistuttaa, että virusten tavoitteena on ensisijaisesti lisääntyä ja levitä. Tätä tehtäväänsä covid-19 pystyy nykyisellään toteuttamaan tehokkaasti ensisijaisessa isäntälajissaan eli ihmisessä.
Jos virus leviäisi ihmisestä johonkin tuotantoeläimeen, todennäköisin tartunnan saaja olisi Suojalan mukaan ehkä sika.
"Evoluution näkökulmasta sika voisi olla tuotantoeläimistä potentiaalisin ehdokas. Sen sijaan märehtijät ja erityisesti linnut ovat kategorioina niin kaukana ihmisestä, että se vaatisi viruksen geeniperimän erittäin voimakasta muuntumista."
Suojala kuitenkin korostaa, että kaiken kaikkiaan covid-19-viruksesta tiedetään edelleen hyvin vähän. Edes viruksen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta.
Lue lisää:
