Vanhemman esimerkki ratkaisee: Nuori syö aamupalan, kun aikuinenkin syö
Lähes puolet nuorista ei syö aamupalaa kaikkina koulupäivinä. 43 prosenttia söisi aamupalaa useammin, jos joku tekisi sen valmiiksi. ”Aamupala on hellyydenosoitus omalle lapselle.”
40 prosenttia vanhemmista ei koskaan arkiaamuisin tee lapselleen aamupalaa valmiiksi. Kuva: Sanne KatainenKun vanhempi syö aamupalaa, sitä syö myös nuori.
Arlan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton tiistaina julkistaman kyselyn mukaan 62 prosenttia 13–17-vuotiaista nuorista syö aamupalan arkiaamuisin, kun näin tekee myös vanhempi.
Jos vanhempi ei syö aamupalaa, aamupalan syö joka koulupäivä vain 35 prosenttia nuorista.
”Vanhemman esimerkki on tosi tärkeä”, sanoo MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.
”Viestini jokaiselle vanhemmalle on, että pysähdy ja näytä itse esimerkkiä aamupalan syömiseen. Jos et ehdi syödä kotona, on lapselle hyvä esimerkki tehdä aamupala ja ottaa se mukaan.”
”Aamupala on hellyydenosoitus omalle lapselle.”
40 prosenttia vanhemmista ei koskaan arkiaamuisin tee lapselleen aamupalaa valmiiksi. Taustalla ovat arkiset syyt: perheen aikataulut ovat erilaiset tai vanhemmat kokevat lapset riittävän vanhoiksi tekemään aamupalan itse.
Teineistä kasvatetaan omatoimisia, mutta aamupala ei Poutasen mukaan välttämättä suomalaisen pärjäämisen kulttuurin välittämisen paikka.
”13–17-vuotias tarvitsee vanhemmalta tukea. Nuoren aamurutiineihin kannattaa kiinnittää huomiota. Aamupala on hellyydenosoitus omalle lapselle.”
Kyselyn mukaan 43 prosenttia nuorista söisi aamupalaa useammin, jos joku tekisi sen valmiiksi.
Nuoret eivät jaksa tehdä aamupalaa itse tai keksi, mitä söisivät.
44 prosenttia ei nuorista syö koulupäivinä päivittäistä aamupalaa. Tytöistä 47 ja pojista 40 prosenttia ei syö päivittäin aamupalaa.
Yhdeksän prosenttia ei syö aamupalaa koskaan koulupäivinä.
Nuoret kertovat jättävänsä aamupalan väliin, koska aamuisin ei ole nälkä. Nuoret myös haluavat nukkua mahdollisimman pitkään tai eivät ehdi syödä aamupalaa.
Nuoret eivät myöskään jaksa tehdä aamupalaa itse tai keksi, mitä söisivät.
Kolme prosenttia kertoo, että kotona ei ole aamupalatarvikkeita.
Kolme prosenttia kertoo, että kotona ei ole aamupalatarvikkeita.
”Tänä vuonna köyhyysrajan alla olevissa perheissä on 150 000 lasta”, muistuttaa Poutanen.
Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Arla Oy:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
Kyselyyn vastasi syksyllä 548 13–17-vuotiasta nuorta ja 584 samanikäisten nuorten vanhempaa.
Yksi keino olisi tarjota aamupalaa koulussa, jossa sen voisi syödä kavereiden kanssa.
Miten nuoret saisi syömään aamupalaa? Yksi keino olisi tarjota aamupalaa koulussa, jossa sen voisi syödä kavereiden kanssa. Myös myöhemmin alkavat koulupäivät jättävät aamuihin aikaa aamupalan syömiseen, tiistaina tutkimuksen julkistukseen osallistuneet 8.- ja 9.-luokkalaiset helsinkiläisnuoret pohtivat.
Arla haluaa käynnistellä aiheesta yhteiskunnallista keskustelua. Vuodenvaihteessa Arla ja MLL lanseeraavat minipodcasteja nuorten hyvinvoinnista.
Lisäksi luvassa on pilotti, jossa selvitetään, miten aamupalan tarjoaminen kouluissa vaikuttaa koululaisten arkeen.
Poimintoja
Aamupalalla ja kouluruuan syömisellä on yhteys. Nuorista, jotka syövät aamupalan päivittäin, 67 prosenttia syö myös kouluruoan päivittäin. Nuorista, jotka eivät syö aamupalaa päivittäin, kouluruoan syö päivittäin 42 prosenttia.
Nuorista, jotka syövät päivittäin sekä aamupalan että kouluruoan, 80 prosenttia antaa elämästään kouluarvosanan 8–10. Niillä, joilla aamupalan ja koululounaan syöminen ei ole jokapäiväistä, tyytyväisimpien joukko laskee 42 prosenttiin.
Nuorten aamupalan syöminen vähenee sitä mukaa, kun ikää kertyy.
Lähde: Aamupalakysely
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
