Kotimaa

Miten kävi Nurmijärvi-ilmiön korona-aikaan? – Hyvin, sanoo kunnan selvitys

Pääkaupunkiseutua ympäröivän alueen väkiluku on jatkanut kasvuaan alkuvuonna.
Jaana Kankaanpää
Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan kaupunkirakenteen hajoamista, jossa ihmiset asuvat kauempana kaupunkikeskuksista.

Koronavirus ei ole hidastanut Nurmijärven kasvua, selviää kunnan toteuttamasta Nurmijärvi-barometristä.

Kunnan väkiluku kasvoi alkuvuonna 311 henkilöllä, mikä merkitsee 0.7 prosentin kasvua.

Kuluneen vuoden aikana kuntaan on muuttanut 1 423 henkilöä, ja sieltä pois 1204 henkilöä. Syntyneitä on 189 ja kuolleita 154.

"Keväällä esitettiin arvioita siitä, että koronaepidemia vaikuttaisi positiivisesti Nurmijärven ja Nurmijärven kaltaisten suurten kaupunkien liepeillä olevien kuntien väestönkasvuun. Näin näyttää käyneen", toteaa kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas tiedotteessa.

“Näyttääkin siltä, että Nurmijärvi astelee tästäkin maailman muutoksesta ulos voittajana."

Nurmijärven asukasluvun kasvu on KUUMA-alueen kärkipäässä. KUUMA-alueella tarkoitetaan pääkaupunkiseutua ympäröivää harvemman asumisen aluetta.

Nurmijärven lisäksi alueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Näistä prosentuaalisesti korkeampi väkiluvun kasvu oli Sipoossa (1,5 prosenttia), Kirkkonummella (1 prosentti), ja Keravalla (0,8 prosenttia). Lisäksi Järvenpäässä väkiluku nousi prosentuaalisesti yhtä paljon, kuin Nurmijärvellä.

Syntyneiden ja kuolleiden erotuksessa Nurmijärvi on tiedotteen mukaan koko seudun kärjessä.

Lue lisää

Myönteinen yllätys Nurmijärvellä: Klaukkalan kehätie valmistuu lähes vuoden etuajassa ja hinta-arviokin alittuu 9 miljoonalla

Kaupungeilla kiire vastata maaseutukysyntään – Nurmijärvi-ilmiö mennyttä aikaa, nyt tulee hybridi-Suomi

Ensimmäiset säilörehut siilossa Nurmijärvellä

Nurmijärven kahta viikonlopun tulipaloa epäillään tahallaan sytytetyiksi – epäillään liittyvän aiempiin koulupaloihin