Energiaturpeen vero nousee samassa suhteessa kuin muiden lämmityspolttoaineiden – käyttö ajetaan alas uudella lattiahintamallilla - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Energiaturpeen vero nousee samassa suhteessa kuin muiden lämmityspolttoaineiden – käyttö ajetaan alas uudella lattiahintamallilla

Tiistai-iltana kysymys teollisuuden päästökauppakompensaation jatkosta oli vielä avoinna.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi aamulla, että neuvottelupöydässä on vielä poikkeuksellisen hankalia kysymyksiä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STT:n ja MT:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat löytäneet yhteisymmärryksen siitä, miten turpeen energiakäytön väheneminen varmistetaan. Tavoitteena on varmistaa, että energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.

MT:n lähteiden mukaan energiaturpeen vero nousee samassa suhteessa kuin muiden lämmityspolttoaineiden: polttoturpeen käyttö ajetaan alas erityisellä lattiahintamallilla.

Varsinkin vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain energiaverotuksesta, mutta tiistai-illan tietojen mukaan kompromissin avaimet olivat olemassa. Tavoitteena oli saada sopu hallituspuolueiden kesken vielä samana iltana.

Kokonaisuutta arvioidaan keskiviikkona, kun koko hallitus on koolla.

Lämmityspolttoaineille jo aiemmin sovittu 100 miljoonan euron veronkorotus jyvitetään odotetusti myös turpeelle. Alustavan neuvottelutuloksen mukaan turpeen verotus olisi lähes kaksinkertaistumassa. Turpeen nykyinen vero on 2,7–3 euroa megawattitunnilta.

Yksin veronkorotus ei kuitenkaan olisi vihreiden mielestä varmistanut sitä, että tavoite energiakäytön puolittumisesta toteutuu. Sen takia käyttöön ollaan ottamassa niin sanottu lattiahintamekanismi, jolla Britanniassa on ajettu alas kivihiiltä. Mallista keskusteltiin jo hallitusneuvotteluissa, mutta tuolloin keskusta ei ajatukseen lämmennyt.

Suunnitelmana on, että tiedemaailma arvioisi oikean tason lattiahinnalle. Lattiahintaa nostettaisiin, jos näyttää siltä, että päästöoikeuden hinnan kehitys ja veronkorotus eivät tuota toivottua lopputulosta.

Tiistai-iltana kysymys päästökauppakompensaation jatkosta oli vielä avoinna. Teollisuuden sähköveron lasku kohti EU:n sallimaa minimitasoa olisi tapahtumassa heti ensi vuoden alusta.

Hallituksen budjettiriihessä on alkuviikon aikana päästy eteenpäin muun muassa työllisyystoimien osalta.

Maanantaina ja tiistaina koolla olivat hallituspuolueiden puheenjohtajat ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

STT:n haastattelemien lähteiden mukaan jo jonkin aikaa on ollut näkyvissä, että toimet 30  000 työllisen saamiseksi ovat löydettävissä.

Hallitus on toteuttamassa ensimmäisen erän työllisyystavoitteestaan ainakin kajoamalla eläkeputkeen sekä tukemalla työttömien työnhakua.

Viime vaalikaudella voimakasta arvostelua herättänyt aktiivimalli on jalostunut nyt niin sanotuksi omaehtoisen työnhaun malliksi tai joidenkin suussa pohjoismaiseksi ajattelumalliksi.

Työttömän työnhakua tuetaan aktiivisilla työvoimapalveluilla sen sijaan, että työpaikkojen hakemiseen painostettaisiin koventamalla karenssin uhkaa. STT:n tietojen mukaan hallitus olisi satsaamassa työllisyyspalveluihin yli 50 miljoonaa euroa, jotta TE-keskuksiin saataisiin riittävä määrä henkilökuntaa tapaamaan työttömäksi jääneitä riittävän ajoissa ja riittävän usein.

Työttömän velvoitteeksi tulisi hakea työtä yksilöllisen työllistymissuunnitelman mukaisesti 0–4 kertaa kuukaudessa. Mahdollisista laiminlyönneistä tulisi ensi vaiheessa huomautus ja myöhemmin porrastetusti karenssia, joka voisi olla enintään 45 päivän pituinen.

Eläkeputken heikentäminen on siirtymässä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvoteltavaksi siten, että hallitus antaa niille todennäköisesti evästyksenä tavoitellun työllisyysvaikutuksen. Lopputulemana voi näin olla yhä pelkkä eläkeputken heikennys sen sijaan, että työttömäksi jääneen ikääntyneen tie eläkkeelle tukittaisiin kokonaan. Ratkaisuja pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on korostanut viime päivinä sitä, että viime kädessä hallituksen on kyettävä tekemään ratkaisuja.

Lue lisää

Kansa luottaa vahvimmin, kun koronasta viestii Niinistö tai Marin

Olemme kuulemma käyneet ilmastovaalit – metsät sitovat yli 80 prosenttia kasvihuonepäästöistä, silti niitä ei mainita budjetissa

Kuntien tehtävien uudistus edelleen vuosien päässä – rahoituksen pohja pettää valtion koronatuesta huolimatta

UPM:n Pesonen raahautui telkkariin vasta kun paine pakotti – yritysjohtajilla on julkisuudessa enemmän hävittävää kuin voitettavaa