Stereotypiat kahlitsevat maaseudun yrittäjyyttä. Perinteisen käsityksen mukaan "villit pojat" ryhtyvät yhden uran yrittäjiksi, useimmiten yksin ja paikallisia asiakastarpeita tyydyttäen.
Tämä nousee esiin Turun yliopistossa tehdyssä Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona -tutkimuksessa.
Stereotypiat johtavat tutkijoiden mukaan siihen, että yrittäjyyden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet kohdistetaan yrittäjyydestä kiinnostuneisiin nuoriin. Yrittäjyyttä edistetään myös mieluiten koulussa ja osana opetussuunnitelmaa.
Tutkijat esittävätkin yrittäjyyden edistämiseen modernimpaa otetta, joka herättäisi kiinnostusta laajemmin kaikkien nuorten keskuudessa. Ajatuksena on, että kuka tahansa voi kasvaa yrittäjäksi kokeilujen ja omakohtaisen kokemuksen kautta.
"Koulu ei ole yrittäjyyden ainoa oppimisareena, vaan yrittäjyyttä voi oppia vaikkapa harrastusten kautta opetussuunnitelman ulkopuolella. Tällöin yrittäjyyttä olisivat edistämässä myös yritykset ja yksityisen sektorin toimijat", Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen professori Jarna Heinonen kirjoittaa maaseutupolitiikka.fi-sivuston blogissa.
Heinosen mukaan stereotyyppisiä käsityksiä yrittäjyydestä vahvistaa se, että kouluissa työelämää käsitellään lähinnä palkkatyön kautta, ja yrittäjyys jää huomattavasti vähemmälle huomiolle.
"Yrittäjyys näyttäytyy edelleenkin erillisenä ”saarekkeena” ja palkkatyö painottuu työurakeskustelussa ja työelämään tutustuttaessa", hän toteaa.
Professorin mielestä yrittäjyyden edistämisessä on tärkeää tuoda yrittäjyys luontevasti osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea nuoria kiinnostavalla tavalla, esimerkiksi erilaisten projektien, hankkeiden, yrittäjävierailujen ja työpajojen kautta.
Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona-tutkimukseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.
Lue lisää:
