Kotimaa

THL sulkisi ravintolat ja pitäisi hiihtolomalaiset kotona – "Rokotuksissa edetään samantahtisesti koko maassa"

Rokoteaikataulun mukaan terve aikuisväestö rokotetaan vasta syksyllä. "Ei tule yhtä päivää, kun epidemia loppuu", sanoo THL.

Koronatapausten määrä on pysytellyt Suomessa viimeisen kuukauden ajan korkealla tasolla, vaikka joulun aikaan näytti jo paremmalta.

Erityistä huolta viranomaisissa aiheuttavat suuret alueelliset erot. Kun taudin ilmaantuvuus on 91 koko maassa 100 000 asukasta kohden, Uudellamaalla se on 186 ja myös Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Vaasan ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä yli 100 tapausta 100 000 asukasta kohden viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana. Isoa kasvua on Satakunnassa, Helsingissä ja Vantaalla.

Tartuntoja todetaan viikoittain 2 300–2 700 kappaletta, uusia keskiviikon jälkeen 614, kuolleita on 723, sairaalahoidossa nyt 129 ja tehohoidossa olevien määrä on palannut 30:een.

Huolta herättävät suuret sairaanhoitopiirien väliset erot tartuntaryppäiden hallinnassa, yli 70-vuotiaiden tartuntojen määrä sekä selvästi näkyvä koronaväsymys.

"Tämä on vakava vetoomus. Olipa kysymys villi- tai muuntovirus, samat varotoimet tepsivät. Tartuntaketjuja olisi voitu estää suositusten ja rajoitusten noudattamisella", sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi torstain viikoittaisessa tiedotustilaisuudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on analysoinut tartuntapaikkoja, joiden perusteella ylilääkäri Taneli Puumalainen olisi valmis tiukentamaan rajoituksia. Hänen mukaansa suomalaiset eivät ehkä ole hahmottaneet, kuinka tiukkoja ja pitkiä rajoituksia muissa maissa on määrätty.

Valtaosa tartunnoista saadaan kodista ja lähipiiristä, ja niitä on vaikea estää. Ryppäitä on ollut rakennustyömailla, ja Puumalainen mainitsee erikseen harrastukset ja ravitsemisliikkeet esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa.

"Valitettavasti keinoja täytyy hakea myös näistä paikoista, missä tartuntoja tapahtuu. Pohdimme, olisiko mahdollista, että ravitsemisliikkeet olisivat kerta kaikkiaan kiinni. THL:n suositus on, että kun hiihtolomakausi alkaa, pysyttäisin Uudellamaalla oman lähipiirin keskuudessa eikä matkustettaisi muualle Suomeen. Jos se on välttämätöntä, pysyttäisin ainakin oman seurueen piirissä eikä mentäisi paikkoihin, joissa ihmisiä on ruuhkaksi asti."

Puumalaisen mukaan tartunnoissa on myös "aika jyrkkä ero" pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Maalla tautia on vähemmän kuin kaupungeissa harvempien sosiaalisten kontaktien ansiosta.

Pieni lohtu on, että Suomessa on nyt enemmän pienenevän kuin kasvavan sairaanhoitopiirejä ja että testeihin hakeudutaan lievienkin oireiden kanssa.

Rokotustahdissa Suomi on muun Euroopan keskimääräisessä vauhdissa. Rokotuksia on annettu Suomessa yli 300 000, ja ne painottuvat iäkkäisiin.

Puumalainen vakuuttaa, että rokotteita jaetaan Suomessa tasaisesti kaikkialle, vaikka esimerkiksi Uudellamaalla on tautia muuta maata enemmän.

"Alueellinen eritahtinen rokottaminen on noussut esiin, mutta lähtökohtana on, että rokotteita toimitetaan ikääntyneiden ja riskiryhmien mukaisesti eli pyrittäisiin rokottamaan samantahtisesti."

Hetkellisiä eroja saattaa syntyä hänen mukaansa siitä, että esimerkiksi BioNTech-Pfizer-rokotteen pienin jakeluerä on tuhannen annoksen laatikko, niitä ei pienille paikoille mene yhtä tiheästi kuin suuremmille, mutta ajan myötä määrät ovat samat. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on jakautunut epätasaisesti ja kun se oli jakoperuste alussa, se näkyy rokotemäärissä.

"Mutta nekin määrät tasaantuvat."

Kaavaillun aikataulun mukaan viimeisimpänä rokotettava tavallinen ja terve aikuisväestö saa ensimmäisen annoksensa heinä–lokakuussa ja toisen loka–joulukuussa. EU:n tavoite on saada 70 prosenttia aikuisista rokotettua elokuun loppuun mennessä.

EU-maat saavat rokotteita samassa tahdissa ja rokotusvauhti riippuu ennen kaikkea rokotteiden saatavuudesta, sillä piikitysvalmius on Suomessa suuri. Rokote ei tarkoita kuitenkaan saman tien sataprosenttista suojaa, vaan suoja syntyy 1–2 viikkoa rokotuksen jälkeen, eikä tiedetä, kuinka pitkään se suojaa oireettomalta tartunnalta ja tartunnan levittämiseltä.

"Suoja kasvaa pikkuhiljaa eikä tule yhtä päivää, kun epidemia loppuu. Toivoisin kyllä tapausmäärien nopeampaa hiipumista."

Kysymysmerkkejä ovat viruksen uudet ja väestötasolla villivirusta nopeammin leviävät ja vakavammin sairastuttavat muuntovirukset. Suomessa on tavattu 450 muuntuneen virustyypin tapausta, joista valtaisa Britannian versiota. Muunnosten osuus kasvoi tammikuun lopun ja helmikuun puolivälin välillä 9 prosentista lähes 50 prosenttiin.

Yksilötasolla muuntunut virus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita vakavampaa sairautta. Mutta jos se leviää, sairaalahoitoon joutuvia ja kuolleita voi tulla enemmän. Siksi viranomaiset painottavat tiukkoja varotoimia ennen rokotuksia.

Puumalainen suhtautuu toistaiseksi rauhallisesti Suomi-muunnokseen ja muistuttaa, että viruksille on tyypillistä muuntua.

"Virusvariantti ottaa tilansa ja siitä tulee valtavirus."

Maailmalla koronan tapausmäärät ovat laskeneet, mutta se on etenkin Euroopan ja Pohjois-Amerikan ansiota, sillä Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa ne ovat kasvussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki vetoaa vakavasti, että suosituksia ja rajoituksia noudatettaisiin.
Lue lisää

THL: Suomessa raportoitu ennätykselliset 720 uutta koronavirustartuntaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Perusopetuksen poikkeusjakso ei vaadi uutta lainsäädäntöä

Aluehallintovirasto antaa tänään päätöksen pääkaupunkiseudun eri toimijoiden tilojen sulkemisesta

Hallituksella ei ole ollut todellisia vaihtoehtoja