Mainoksia ja tilapäisiä ilmoituksia saa nykyään pystyttää yhä helpommin, mutta virallisia opasteita ei
Tienvarsikylttiä eivät kaikki saa. Kylttien lupahakemuksista noin viisi prosenttia saa vuosittain kielteisen päätöksen vuosittain.
Kylttitaisteluja päätyy otsikoihin tasaisin väliajoin. Yrittäjiä ja kuntia sapettaa, kun lupaa tienvarsiopasteeseen ei irtoakaan.Kylttitaisteluja päätyy otsikoihin tasaisin väliajoin. Yrittäjiä ja kuntia sapettaa, kun lupaa tienvarsiopasteeseen ei irtoakaan.
Tuorein mediahuomion kaapannut päätös tehtiin kesäkuussa.
Valtio remontoi Luumäellä sijaitsevan presidentti P.E. Svinhufvudin kodin Kotkaniemen 2,5 miljoonalla eurolla museoksi.
Elykeskus ei kuitenkaan heltynyt, se ei hyväksynyt Kotkaniemi-kylttiä valtatien 6 varteen.
Yrittäjien näkökulmasta tienvarsikylttien eli palvelukohdeopasteiden puuttuminen vaikuttaa suoraan toimeentuloon.
Teiden tuntumassa oleville pienyrittäjille ne voivat olla jopa elinehto. Myös vähän isompiakin toimijoita kylttien puuttuminen harmittaa.
Esimerkkejä on runsaasti. Juustoportti sai kylttinsä seitsemän vuoden väännön jälkeen.
Lempäälässä sijaitseva Ideapark on yhä ilman nimeään kantavia opasteita, mikä on Lempäälän kunnanjohtajan mukaan aiheuttanut vaaratilanteita, kun ihmiset toikkaroivat liikenteessä löytääkseen perille.
Kylttien saamiseen liittyvät vaikeudet ovat tuttuja MTK:n maaseutumatkailu- ja palveluyrittäjyyden asiantuntijalle Kimmo Aallolle.
”Niitä saa vähän vaihtelevasti ja hankalasti.”
Hän korostaa, että merkeillä on myös arvovaltaa enemmän kuin mainoksilla.
”Kyllähän ne viralliset ruskeat matkailumerkit ja siniset opastavat ovat tärkeitä”, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa palvelukohdeopasteet tuovat mainos- ja imagoarvoa erityisesti silloin, jos kohteessa on tarjolla matkailupalveluja ympärivuotisesti.
”Tällöin niiden huomio- ja vaikuttavuusarvot ovat huomattavat, jos ne saa tien varteen näin sähköisen digimarkkinoinnin aikakaudellakin.”
Kyltit tarjoavat hyödyllistä informaatiota erityisesti vieraspaikkakuntalaisille ja turisteille, jotka eivät tiedä palveluiden olemassaolosta.
Aallon mielestä opasteet myös elävöittävät harvaan asuttujen alueiden tienvarsia.
Matkailijat voivat kylttien viitoittamana piipahtaa tutustumaan vaikkapa suoramyyntitilaan.
”Suomi on kuitenkin aika suuri ja harvaan asuttu maa, niinpä minulla on sellainen mielipide, että kyllä niihin voisi enemmänkin lupia antaa.”
Pirkanmaan elykeskus hallinnoi koko maan palvelukohdeopasteita.
Lupaasiantuntija Antti Pirttijoki Pirkanmaan elykeskuksesta arvioi, että vuosittain noin viisi prosenttia hakemuksista saa kielteisen päätöksen.
Viime vuonna hakemuksia tuli reilu 250 eli kymmenkunta hakemusta ei mene läpi.
Kylttipäätöksissä ohjenuorana käytetään Liikenneviraston laatimaa palvelukohteiden viitoitusohjetta. Lisäksi käytetään suurimpaan osaan Suomea tehtyjä alueellisia suunnitelmia, joissa esimerkiksi tiettyjen risteysalueiden palvelukohdeopasteita on pohdittu kokonaisuutena.
”On priorisoitu kohteita, joita voidaan opastaa ja jotka joudutaan jättämään opastamatta. Alueen kaikki palvelukohteet on käyty läpi ja arvioitu niiden opastuskelpoisuudet. Kuntien edustus on ollut mukana kaikkien alueiden suunnittelutyössä”, Pirttijoki kertoo.
Kylttibyrokratiaa on vapautettu vuosien varrella erityisesti mainosten ja ilmoitusten osalta.
Vuonna 2016 tienvarsimainontaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin siten, että mainoksiin riittää maksullinen ilmoitus, johon elykeskus ottaa kantaa 30 päivän kuluessa.
Tilapäisille ilmoituksille ei tarvitse hakea lupaa, vaan kyltin voi pystyttää, kunhan noudattaa sääntöjä.
Uusin käänne asiassa oli kesäkuussa liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitelty maantielaki, jota rukattiin asiakasystävällisempään suuntaan.
Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) otti valiokunnassa kylttiasian esille, kun presidentti Svinhufvudin museon kylttikiista oli juuri ollut otsikoissa.
Uudessa pykälässä, numero 52, velvoitetaan elykeskusta tekemään yhteistyötä ilmoituksen tekijän kanssa ennen rajoittavan tai kieltävän päätöksen antamista mainoksesta tai ilmoituksesta.
Velvoitus koskee kuitenkin mainoksia tai ilmoituksia – ei virallisia palvelukohdeopastimia eli sini- tai ruskeapohjaisia kylttejä.
Pirttijoki pitää yhteistyötä normaalikäytäntönä jo nyt, eikä se hänen mukaansa tule juuri muuttamaan elykeskuksen työtä, sillä yhteistyötä on tehty jo ennen uutta lain sanamuotoa.
”Jo hallintolaki edellyttää, että asiakasta pitää kuulla ja hänelle tulee antaa mahdollisuus muuttaa ilmoitustaan”, hän kertoo.
Kylttien myöntämisruljanssi on monen mielestä jähmeä ja mielivaltainen.
Kopralle tämä on tuttu aihe. Hänelle on tullut vuosien varrella useita kertoja yhteydenottoja kylttiasioiden tiimoilta.
”Uskon, että kaikilla on hyvä tahto ja kaikki haluavat hoitaa työnsä hyvin. Asiat vaan tuppaavat olemaan niin, että kun virkavaltaisuus lisääntyy, niin sitten talonpoikasjärki jää taustalle. Näin on minusta näissä kylttiasioissa tapahtunut, vaikka varmasti on kyllä sääntöjä noudatettu ja tehty niin kuin määräykset ovat sanoneet.”
Kopra arvosteleekin sitä, että Tampereella tehdyt päätökset eivät välttämättä ota huomioon paikallisia oloja.
”Alueilla ei koeta oikeudenmukaiseksi, että Pirkanmaan elykeskus edes paikan päällä käymättä jonkin luettelon tai listan perusteella vaan hyväksyy ja hylkää näitä opasteasioita”, Kopra sanoo.
”On ihan selkeä ongelma, että paikallinen tietämys ja asiantuntemus puuttuvat, ja sitä myötä puuttuu kiinnostus siihen, että asia sujuu hyvin.”
Lupa-asiantuntija Pirttijoen näkökulmasta päätösten keskittäminen Pirkanmaan elykeskukselle ei ole ollut ongelmallista.
Hän on ollut kylteistä päättämässä vuodesta 2007, jolloin päätöksenteko siirrettiin Tampereelle.
”Kyllä meille on muodostunut käsitys paikallisista olosuhteista valtakunnassa ja niiden suurista eroista esimerkiksi välimatkoista johtuen”, hän sanoo.
Maakuntauudistus astunee voimaan vuonna 2021.
On mahdollista, että silloin myös päätösvalta kylttien sijoittelusta siirtyy maakuntiin.
Kopra olisi tähän tyytyväinen.
”Se on mielestäni hyvä asia. Silloin paikallinen tietämys ja osaaminen ratkaisevat, mihin kylttejä saa laittaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
