Tornion ja Haaparannan kohdalla valtakuntaa voi vaihtaa viheriöllä golfia pelaten.
Rajan yli voi harpata myös Victoriantorilla, joka on nimetty Ruotsin kruununprinsessan mukaan. Victoria on vieraillut torillaan, hän vihki sen käyttöön vuonna 2011.
Autoillen rajanylitys sujuu Etelätullin, Krannikadun tai Näränperän reittiä.
”Rajan ylittää 13–14 miljoonaa ihmistä vuodessa”, Tornion tullin johtaja Juha Heikkilä kertoo.
”Liikenne on 80-prosenttisesti paikallista. On työmatkalaisia ja asiointiliikennettä.”
Pendelöijiä riittää kumpaankin suuntaan, kaksoiskaupunki on yhtenäinen työssäkäyntialue.
”Moni torniolainen työskentelee Haaparannassa, ja osa matkustaa päivittäin Kalixiin asti”, Team Botnia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kujala kertoo. Team Botnia on Tornion elinkeinoyhtiö.
Liikenne soljuu myös lännestä itään. Outokummun Tornion-terästehdas on yksi esimerkki työllistäjistä, joiden väestä osa tulee Ruotsista.
"Palveluita haetaan puolin ja toisin. Valtakunnan raja ylitetään myös harrastuksissa", Kujala sanoo.
Kaupunkimme ovat kuin veljekset. Välillä tapellaan, sitten taas sovitaan.
Tornionjoen rantakaupungit tekevät parhaansa, jotta raja mataloituisi entisestään.
Välillä rajan olemassaolo unohtuu.
"Haaparanta on Suomen paras kaupunki, kiitteli muuan suomalainen yrittäjä minua", Haaparannan kunnanneuvos, sosiaalidemokraatteja edustava Peter Waara kertoo.
Kunnanneuvos on poliittisesti valittu kunnan johtava luottamushenkilö. Kunnanneuvoksen aseman voi rinnastaa pormestariin.
"Kaupunkimme ovat kuin veljekset. Välillä tapellaan, sitten taas sovitaan", Waara sanoo.
Sopimista lienee enemmän, sillä kaupungeilla on nelisenkymmentä palvelusopimusta yhteisten asioiden hoitamiseksi.
”Eurooppalaisittain olemme aivan kärkipäässä valtakuntien rajan ylittävässä yhteistyössä", Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen sanoo.
Kärjessä Tornio ja Haaparanta ovat varsinkin maankäytön suunnittelussa ja kaupunkien järjestämissä palveluissa.
Vapaaehtoisuus on väkevä voima, Haaparannan kaupungin suunnittelupäällikkö Göran Wigren muistuttaa.
”Ei Ruotsi eikä Suomi ole käskenyt meitä yhteistyöhön. Tämä on oma valintamme, täysin paikallinen päätös.”
Kaksi pienehköä kaupunkia ovat valinneet kumppanuuden, koska ovat kokeneet sen hyödylliseksi. Rahaakin säästyy.
"Siinä säästää, jos ei tarvitse rakentaa kahta matkakeskusta", kaupunginjohtaja Nousiainen sanoo esimerkin.
Monia hankkeita ovat avustaneet sekä Suomi että Ruotsi. Myös EU-rahaa on tullut jokivarteen kahtena purona: toinen Tornioon, toinen Haaparantaan.
Valtiopäivävaalien lisäksi Ruotsissa käytiin syyskuussa kunnallis- ja maakäräjävaalit.
”Nyt odottelemme, miten vaalitulos vaikuttaa. On kiinnostavaa nähdä, minkä puolueen edustaja nousee Haaparannassa kunnanneuvokseksi", rajayhteistyön kehittäjä Birgitta Tamminen sanoo.
Hänen työpaikkansa on Provincia Bothiensis, joka on Tornion ja Haaparannan yhteistyöelin.
Henkilökemia voi merkitä enemmän kuin puolue.
”Ruotsalaiset ovat yleensä olleet halukkaita yhteistyöhön puoluekannasta riippumatta."
Pohjois-Ruotsissa eli Norrbottenissa sosiaalidemokraatit on perinteisesti ollut valtapuolue. Pohjoisen Suomen väki taas on äänestänyt keskustan suurimmaksi.
"Hyvin on tultu toimeen", Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) sanoo.
"Joku on joskus naureskellut, että Pohjois-Ruotsin demarit muistuttavat Suomen kepulaisia ja toisin päin sama asia: Suomen kepu on kuin Norrbottenin demarit", keskustan varapuheenjohtaja Kulmuni kertoo.
Yrittäjille kaksoiskaupunki tarjoaa mutkattoman pääsyn kahden maan markkinoille.
”Tornio-Haaparannassa on yrityksiä, jotka toimivat oy:nä Suomessa ja ab:nä Ruotsissa", kaupunginjohtaja Nousiainen kertoo.
”Kaupunkien laaja yhteistyö on lisännyt alueen vetovoimaa”, hän uskoo.
Tornion ja Haaparannan yhteenlaskettu asukasluku on noin 32 500. Kuluva vuosi näyttää hyvältä ainakin Torniolle, asukasluku saattaa nousta vähän.
Tornion yrittäjien puheenjohtaja Martti Kankaanranta helpottaisi yrityskauppoja yli rajan. Ruotsissa on sama tilanne kuin Suomessa, moni yritys on vailla jatkajaa.
"Olisi luotava rahoitusmalleja, jotta suomalainen yrittäjä tai yrittäjäksi aikova voisi ostaa yrityksen Ruotsin puolelta – ja päinvastoin.”
Tornion Citymarketin kauppiaalla Marko Nurkkalalla on kuuden vuoden kokemus kaupankäynnistä rajakaupungissa.
”Kilpailu on kovaa. Valtakuntien raja ja kaksi valuuttaa tuovat oman lisänsä.”
Nurkkalan johtama kauppa on osa Rajalla – På Gränsen -keskusta. Kauppakeskus on Tornion puolella, mutta Ruotsin raja on vain muutaman metrin päässä. Käteisostoksissa Citymarket ottaa vastaan myös Ruotsin kruunuja, seteleinä.
Valuuttakurssien heilahtelut kääntävät asiointisuuntaa nopeasti.
”Elintarvikekaupassa kurssimuutokset vaikuttavat kuitenkin vähemmän kuin todella isoissa ostoksissa”, Nurkkala sanoo.
Autokuumetta potevat seuraavat noteerauksia tarkasti. Nyt suunta on Ruotsiin, kun kruunu on heikentynyt suhteessa euroon.
Ikean jättimäinen huonekalumyymälä Haaparannassa nousee ennemmin tai myöhemmin puheeksi, kun pähkäillään kaksoiskaupungin kauppakuvioita.
”Ikealla on iso merkitys koko alueelle. Mainiosti menisi, jos omaan kauppaan saisi kymmenen pinnaa Ikean täyden parkkipaikan asiakasmäärästä”, Nurkkala pohtii.
Kaupunginjohtaja Nousiainen arvioi, että Haaparannan Ikealla on suurempi aluetaloudellinen merkitys kuin millään muulla ketjun myymälällä.
Huonekaluostoksille Haaparantaan tullaan Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosista samoin kuin Luoteis-Venäjältä.
Tornionjokisuun toimintamalli kiinnostaa. Opintomatkalaisia riittää.
”Muun muassa eteläkorealainen ryhmä on käynyt", kaupunginjohtaja kertoo.
"Heidän kanssaan naureskelimme, että Koreoiden rajalla on vielä yhteistyössä hiomista ennen kuin Tornion ja Haaparannan taso on saavutettu."
Lue myös:
