Uusmaalaiset erottuvat korkeakouluopiskelijoiden muuttotilastoissa – niukkuus opiskelupaikoista vie useammin opiskelemaan kotiseudun ulkopuolelle
Ammattikorkeakoulut keräävät enemmän paikallisia opiskelijoita kuin yliopistot, mutta tilastot kätkevät sisälleen yllätyksiä.
Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat uskollisempia kotimaakunnalle opiskelupaikkaa valitessaan, ja he myös pysyvät todennäköisemmin opiskelumaakunnassaan valmistumisen jälkeen. Kuva: Jukka PasonenSuomessa ammattikorkeakouluopiskelija opiskelee todennäköisemmin kotimaakunnassaan kuin yliopisto-opiskelija. Yksi selkeä syy ammattikorkeakoulujen paikallisuuteen on se, että koulutusohjelmia on tarjolla tasaisemmin ympäri maata, kertoo opetusneuvos Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta.
Sen sijaan yliopistoissa tiettyjä aloja saatetaan opettaa vain yhdessä oppilaitoksessa. Esimerkiksi kuvataiteita voi yliopistotasolla opiskella vain Taideyliopistossa.
Vuonna 2019 yliopistoista eniten hakijoita keräsivät Helsingin ja Tampereen yliopistot.
Helsingin yliopiston englanninkielisten koulutusohjelmien määrä näkyy ulkomaalaisten opiskelijoiden määrässä. Viime vuonna aloittaneiden suurimmat ryhmät ovat uusmaalaiset, pirkanmaalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat. Varsinaissuomalaiset muodostavat vasta neljänneksi suurimman ryhmän.
Helsingin yliopiston markkinointisuunnittelijan Mats Engblomin kokoamista tilastoista selviää, että uusmaalaiset ovat suurin opiskelijaryhmä yliopiston kaikissa tiedekunnissa, mutta muuten yliopistoon päädytään ympäri Suomen. Ainoana poikkeuksena ovat yliopiston ruotsinkieliset opiskelijat, jotka tulevat enimmäkseen Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta.
Uusmaalaiset erottuvat korkeakoulujen muuttotilastoissa. Toisaalta uusmaalaisilla on kotimaakunnassaan laaja ja monipuolinen opiskelutarjonta, mutta heitä on myös määrällisesti eniten, eli myös muuttajia riittää joka maakuntaan.
Ero kotimaakunnasta ensisijasta paikkaa hakeneiden ja paikan saaneiden välillä onkin suurin Uudellamaalla.
Tässä yhteydessä kotimaakunnalla tarkoitetaan maakuntaa, jossa henkilö asuu ennen opintojen aloittamista.
Jukka Haapamäki ottaa vertailuun Uudenmaan ja Etelä-Karjalan. Vuonna 2019 uusmaalaisista yliopistoihin hakeneista 78 prosenttia haki ensisijaisesti opiskelemaan Uudellemaalle mutta vain 61 prosenttia sai opiskelupaikan kotimaakunnastaan.
Sen sijaan eteläkarjalaisista yliopistoihin hakeneista vain 22 prosenttia haki ensisijaisesti Etelä-Karjalaan mutta 29 prosenttia päätyi sinne opiskelemaan.
”Näistä luvuista voi päätellä, että Uudellamaalla on enemmän niukkuutta opiskelupaikoista, eikä omaan maakuntaan päästä opiskelemaan. Monessa muussa maakunnassa sen sijaan omaan kotimaakuntaan on helpompi päästä opiskelemaan kuin oman maakunnan ulkopuolelle. Tämä varmasti korreloi koulutusten pisterajojen kanssa”, Haapamäki pohtii.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) tutkija Jukka-Pekka Jänkälä kertoo, että jos omassa maakunnassa ei ole yliopistoa vaan yliopistokeskus, omaan maakuntaan yliopistokoulutukseen jäävien osuus jää erityisen vähäiseksi. Esimerkiksi Etelä-Savossa vain yksi prosentti ja Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä kaksi prosenttia yliopisto-opiskelijoista on omasta maakunnasta.
Maantieteellinen etäisyys vaikuttaa muuttoliikkeen suuntaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, mutta Uusimaa ja pääkaupunkiseutu houkuttelevat melkein kaikkialla. Seuraavana vaihtoehtona on usein Tampereen tai Turun seutu tai esimerkiksi Savon maakunnissa Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Ammattikorkeakouluopinnot vuonna 2019 aloittaneista 56 prosenttia opiskeli kotimaakunnassaan.
Ammattikorkeakouluihin liittyen opetus- ja kulttuuriministeriön Jukka Haapamäki huomauttaa kahdesta kiinnostavasta esimerkistä. Ensinnäkin Kanta-Häme ottaa paljon opiskelijoita kaikista naapurimaakunnistaan, erityisesti Uudeltamaalta.
”Kiinnostavaa on myös se, että silti ammattikorkeakouluopintojen aloittamisesta johtuvia maakuntarajat ylittäviä muuttoja tapahtuu määrällisesti kaikkein eniten Pohjois-Pohjanmaalta Lappiin.”
Ammattikorkeakouluista kaksi vetovoimaisinta ovat viime vuosina olleet pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK).
Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Päivi Karttunen kertoo, että kaikille aloille löytyy hakijoita kaikista maakunnista.
”Vaikka esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta on tarjolla lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa, tämänkin alan koulutuksiin hakijoita tulee ympäri maan, ja hakeneista vain noin 40 prosenttia tulee Pirkanmaalta.”
Jos ammattikorkeakouluopiskelijat ovat maakuntauskollisia opiskelupaikkaa valitessaan, he todennäköisesti pysyvät opiskelumaakunnassaan myös valmistumisen jälkeen, summaa Jukka-Pekka Jänkälä.
Valtakunnallisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista neljä viidestä työskentelee samassa maakunnasta, josta sai ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn. Yleisimmin kyseessä on opiskelupaikkakunta.
Päivi Karttunen kertoo, että kolme neljäsosaa Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneista on viime vuosina työllistynyt Pirkanmaalle.
”Teemme vuosittain analyysiä työvoimatarpeista ja osaamisen muutostarpeista, ja sen pohjalta myös voimme lisätä tai vähentää koulutusmääriä.”
Viime vuosina TAMKissa on lisätty esimerkiksi sairaanhoitajien ja sosionomien (AMK) opiskelupaikkoja. 2010-luvun aikana oppilaitoksessa lopetettiin kuvataiteen, tekstiilitekniikan ja kirkkomusiikin koulutukset.
Jänkälä huomauttaa, että yliopistosta valmistuneet muuttavat työmarkkinoiden perässä hanakammin pois opiskelumaakunnastaan, usein Uudellemaalle tai sitä kohti.
Huomionarvoista on, että koulutuksen perässä muuttaminen ei ole samalla tavalla mahdollista kaikille. Otuksen vuonna 2016 julkaisemassa raportissa nostetaan esiin se, että muuttamiseen liittyy aina kustannuksia.
Raportin mukaan koulutuksiin hakeutujan olosuhteet saattavat olla samankaltaisemmat kahden maalaiskunnan kohdalla, jotka sijaitsevat eri maakunnissa kauempana sen keskuksesta kuin saman maakunnan keskuspaikan ja maalaiskunnan välillä.
Muuttamiseen tarvitaan rahaa ja se aiheuttaa stressiä. Koulutussivusto Studentum teetti viime vuonna lähes 4 000 lukiolaiselle kyselyn, jonka mukaan vastaajista noin 40 prosenttia kertoi stressaavansa uudelle paikkakunnalle muuttoa ja ystävien löytämistä.
Studentumin viestintäpäällikkö Emma Niemi muistuttaa opiskelupaikan valinnan kanssa painiville sitä, että todennäköisesti uusien opiskelukaverien joukossa on monta, joiden tilanne on samanlainen kuin itsellä.
”Jos joku miettii, kannattaako uudelle paikkakunnalle muuttaa opiskelupaikan takia, sanoisin neuvona, että kannattaa ajatella kokonaisuutta mutta mennä aina kiinnostus edellä. Opiskeltava ala on se ykkösjuttu ja motivaattori”, hän summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
