Matkailu Suomessa kasvaa vinhaa vauhtia, kiinalaiset kärjessä – hotellihuoneen keskihinta oli marraskuussa 112 euroa vuorokaudelta

Kumpusen matkailutilalla kävi maanantaina syömässä Visit Jyväskylä -matkailuorganisaation vieraina olevia ulkomaalaisia matkailuvaikuttajia. Hanni Kumpunen (toinen vasemmalta) selvitti vieraille mistä kala, liha ja muut herkut tilalle tulevat. Apunaan hänellä oli harjoittelija Johanna Koskinen. Elina Cappadonna kuvaa tilan luomuviljasta leivottuja leipiä, taustalla kuuntelee italialainen Emiliana Palumbo. Kuva: Petteri Kivimäki

Juha ja Hanni Kumpusen maatilalla Petäjävedellä on 400-vuotinen historia. Maatilamatkailusta on tullut tilan pääelinkeino Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Kuva: Petteri Kivimäki

Italialainen Massimo Agliardi, intialainen Prabhat Verma sekä Stelios Lund Tanskasta kävivät maanantaina kalaherkkujen kimppuun Maatilamatkailu Kumpusen tilalla Petäjävedellä. Vieraat oli kutsunut maahan Visit Jyväskylä. Kuva: Petteri Kivimäki

Matkailuala Suomessa jatkaa vahvaa kasvuaan. Viime vuoden tammi–marraskuussa yöpymisten kokonaismäärä kasvoi 4,1 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.

Kotimaan vahvasta taloustilanteesta kertoo, että kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,5 prosenttia. Suomalaismatkailijat yöpyivät kotimaan majoitusliikkeissä noin 15 miljoonaa vuorokautta.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 3,3 prosenttia edellisvuodesta, niistä kertyi runsaat kuusi miljoonaa vuorokautta.

Eniten lisääntyivät kiinalaisten vierailut. Heitä kävi Suomessa 14 prosenttia edellisvuotta enemmän ja yöpymiset lisääntyivät 42 000 yöllä.

Eniten vähenivät venäläisten yöpymiset, 10 900 yöllä eli 1,4 prosentilla.

Venäläiset ovat kuitenkin suurin matkailijaryhmä 740 000 yöpymisellään. Toiseksi suurin ovat saksalaiset, sitten ruotsalaiset, britit, kiinalaiset, ranskalaiset, yhdysvaltalaiset ja hollantilaiset. Hollantilaiset viettivät täällä lähes 240 000 yötä.

Marraskuu oli hyvä matkailukuukausi, kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 5,5 prosenttia edellisvuodesta ja ulkomaisten 3,4 prosenttia. Eniten lisääntyivät saksalaisten yöpymiset.

Brittien matkailu väheni lähes viidenneksen, mikä johtuu lähinnä matkatoimisto Thomas Cookin konkurssista.

Maakunnista yöpymiset lisääntyivät suhteellisesti eniten eli kolmanneksen Varsinais-Suomessa. Kymenlaaksossa yöpymiset vähenivät yli kymmenesosan.

Uudellamaalla oli ulkomaisia matkailijoita eniten, 222 000 yöpymistä, ja toiseksi eniten Lapissa, 90 000. Uudellamaalla matkailu lisääntyi seitsemän prosenttia ja Lapissa väheni kuusi prosenttia.

Hotellihuoneen keskihinta oli marraskuussa 112 euroa vuorokaudelta, vuotta aiemmin se oli 105 euroa. Hotellihuoneita oli tarjolla 54 000.

Maatilamajoituksen ja lähimatkailun suosio pysyy vankkana ja kasvaa yhdessä koko kotimaan matkailun kanssa, asiantuntija Kimmo Aalto MTK:sta arvioi.

"Lomanviettotapa on muuttumassa, ja lomien määrä ympäri vuoden kasvaa. Maatiloilla vietetään entistä enemmän ympärivuotisia lyhyitä, esimerkiksi viikon kestäviä lomia."

Perheet tulevat lomille aiempaa enemmän maata pitkin eli autolla tai julkisella liikenteellä.

Varausajat lomiin lyhenevät Aallon mukaan jatkuvasti. "Lukuisten sähköisten myyntikanavien temmellyskenttä asettaa majoittajille haasteita, myyntikanavat pitää hallita."

"Suomen valtti on edelleen luonto, turvallisuus ja hiljaisuus, mikä parantaa maaseutukohteiden vetoa", Aalto sanoo.

"Autenttisuus, sielu ja paikan henki sekä asiakkaan pääseminen osalliseksi ruokapalveluita vetoavat kotimaisiin ja ulkomaisiin asiakkaisiin."

Vastuullisuuden merkitys kasvaa Aallon mukaan koko ajan. "Suomessa asiat ovat hyvällä tolalla", hän arvioi.

"Sauna ja hyvinvointi ovat tärkeitä matkailijoille ja monet ovat kiinnostuneet metsistä. Järjestämme metsäretkiä, jossa kerrotaan metsän merkityksestä tilalle ja kuinka niitä Suomessa hoidetaan", matkailuyrittäjä Jukka Heikkonen Tynkkylän Lomaniemeltä Punkaharjulta kertoo.

Hänen mielestään maaseutumatkailun näkymät ovat loistavat tulevaisuudessa, kunhan tiet ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa.

"Lisäksi täällä on järvet, jotka eivät veneilemällä kulu, eikä vesitien ylläpito ei maksa juuri mitään."

Venäläisiä Punkaharjulla on liikkunut vähän enemmän kuin viime vuosina, mutta ei lähelläkään huippuvuosien määriä.

Sauna on tärkeä myös Kuusamossa. "Suomalainen sauna- ja hyvinvointikulttuuri ja sekä paikallinen villiruoka kiinnostaa sekä kotimaisia että ulkomaisia asiakkaita", Katja Vira Isokenkäisten KlubistaKuusamosta kertoo.