Itä-Euroopan talousihme porskuttaa – tässä maassa Suomi nähtäisiin mieluusti läheisenä aseveljenä

Varsovasta on kehittynyt nykyaikainen metropoli, jonne virtaa ihmisiä ja pääomia. Kuva: Jukka Koivula

Uutiset|Politiikka

29.12.202511:45

Analyysi

Jukka Koivula

Vierailin joulukuun alkupuolella Puolassa haastattelemassa turvallisuuspoliittisia asiantuntijoita. Sotilaallista suorituskykyään voimakkaasti kasvattavassa maassa ilmenee halua tiivistää ja lujittaa turvallisuusyhteistyötä liittolaismaiden kanssa Euroopan pohjoisella laidalla.

Kenraaliluutnantti Jaroslaw Gromadzinskin mukaan Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon käsillä on historiallinen mahdollisuus muodostaa Itämeren alueelle vahva pohjoisten Nato-maiden puolustusblokki.

Vaikka Gromadzinski sinänsä luottaa koko liittokunnan toimintakykyyn ja apuun pahan paikan tullen, on 32 jäsenvaltiosta koostuva koalitio kuitenkin hidas ja hajanainen puhumaan yhdellä suulla, saati reagoimaan nopeasti.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin kenraaliluutnantti kuitenkin näkyy luottavan, kaikesta kuohunnasta huolimatta.

Euroopassa on oltu järkyttyneen yllättyneitä Yhdysvaltain uudesta puolustusstrategiasta, jossa Euroopasta kirjoitetaan hyvin kriittiseen sävyyn. Puolalaiskenraalin mielestä syytä ihmetykseen ei pitäisi kuitenkaan olla.

Kenraalin mukaan on selvää, että USA on kyllästynyt maksamaan omasta pussistaan Euroopan valtioiden puolustamisen. Ongelma on hänen mielestään Länsi-Euroopassa, sillä esimerkiksi Ranska ja Saksa ovat olleet todella laiskoja oman puolustuskykynsä rakentamisessa.

Myös haastattelemieni tutkijoiden yhteistyöhalu Suomea kohtaan on korkealla tasolla. Puolassa Suomea selvästi arvostetaan ja puolalaiset myös kokevat, että asenne on molemminpuolinen.

Ranskan ja Saksan tapa toimia koetaan monesti ylimieliseksi. Puolassa ollaan myös laajasti pettyneitä siihen, miten hitaasti EU:n mahtimaat ovat vahvistaneet sotilaallisia kyvykkyyksiään Ukrainan sodan oloissa.

Puola on tehnyt viime vuosina eurooppalaisittain poikkeuksellisen nopeaa taloudellista nousua. Tänä vuonnakin Puolan talouskasvu lähentelee neljää prosenttia, kun se Suomessa on jumahtanut nollaan.

Yhteiskunnallisen kehityksen ja ketteryyden voi aistia Puolassa kaikkialla. Pääkaupunki Varsovasta on kehittynyt nykyaikainen metropoli, jonne nousee jatkuvasti uusia pilvenpiirtäjiä.

Tiestö on laitettu Puolassa hyvään kuntoon. Kuvassa oleva moottoritie sijaitsee pääkaupunki Varsovan ulkopuolella. Kuva: Jukka Koivula

Hiljattain Puolaan on rakennettu runsaasti huippukuntoista tieinfraa, joka osaltaan kirittää talouden kukoistusta. Tuliterät moottoritiet ulottuvat Varsovasta satojen kilometrien päähän maan eri osiin. Myös maaseudun pienempien teiden kunto on huomattavasti parempi kuin keskimäärin Suomessa. Maaseutukylätkin ovat enimmäkseen eläviä ja työllisyys on hyvällä tasolla halki maan.

Puola on hyötynyt valtavasti EU-jäsenyydestä. Menestystarinaa oli ilo päästä todistamaan, mutta samalla on kysyttävä raadollinen kysymys. Miten ihmeessä Suomen kaltainen taloudellinen surkimus voi edelleen joutua maksamaan EU:ssa suuria summia aluetukirahaa Puolan kaltaiselle talousraketille?

Talouden hyvästä vireestä huolimatta myös Puolassa esiintyy voimakkaita sisäisiä jännitteitä. Maan poliittinen kenttä on polarisoitunut kansalliskonservatiivisen sekä liberaalin EU-myönteisen blokin välille.

Keski- ja Itä-Euroopan turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän Defence24-mediatalon kansainvälisen yhteistyön päällikkö Aleksander Olech luonnehtii kahtiajakoa syväksi ja ongelmalliseksi.

Olechin mukaan poliittinen konflikti on jatkuvaa ja jokainen päätös muuttuu yhteenotoksi. Tora läikkyy myös ulkopolitiikkaan.

Puola saa nauttia nopeasta talouskehityksestä ja suurista EU:n aluetuista. Polarisaatio kuitenkin repii yhteiskuntaa. Kuva: Jukka Koivula

Olechin mukaan riitaiset blokit ovat samaa mieltä vain siitä, että Puolan puolustuskykyä täytyy vahvistaa ja Venäjää padota. Mutta siihen yhteisymmärrys loppuu.

Pääjakolinja on, pitäisikö Puolan nojautua enemmän Yhdysvaltoihin vai Brysseliin. Edes Ukrainan tuesta ei ole yksimielisyyttä. Ukrainaa kyllä halutaan auttaa puolustustaistelussaan, mutta toisaalta monet Varsovassa uskovat, ettei Ukraina arvosta riittävästi Puolalta saamaansa merkittävää apua.

Sisäisistä jännitteistään huolimatta Puola kykenee ainakin lähivuosina edelleen kasvattamaan nopeasti armeijansa suorituskykyä, sillä vinhasti kasvava talous tahkoaa zlotyja ennätysvauhtia.