
Poikkeuksellisen rajuja myrskytuhoja Etelä-Pohjanmaalla – ”Todella harvoin kaatuu näin paljon puuta kerralla”
Hannes-myrskyn aikana Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle tuli yhteensä 860 tehtävää, kun tavanomainen määrä on noin 15 tehtävää vuorokaudessa.
Hannes-myrsky runteli kovalla kädellä Etelä-Pohjanmaata. Kuva on otettu Seinäjoella. Kuva: Jussi PasanenMaan länsiosiin kovalla voimalla 27.–28.12. iskenyt Hannes-myrsky jätti jälkeensä mittavat tuhot Etelä-Pohjanmaalla.
”Tuulikartasta näimme lukeman 28,4 metriä sekunnissa ja virallisesti Kauhavalla oli mitattu 29 metriä sekunnissa”, pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksesta toteaa.
Miten poikkeuksellista tuhoa Hannes-myrsky aiheutti Etelä-Pohjanmaalla?
”Useiden rakennusten kattoja irtosi tai rakenteita vaurioitui. Puita kaatui rakennusten päälle sekä sähkölinjojen päälle ja tielle. Muutamilla tieosuuksilla oli kymmeniä puita sikin sokin”, Setälä kertoo.
”Useiden rakennusten kattoja irtosi tai rakenteita vaurioitui. Puita kaatui rakennusten päälle sekä sähkölinjojen päälle ja tielle. Muutamilla tieosuuksilla oli kymmeniä puita sikin sokin.”
Hannes-myrskyn aikana Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle tuli yhteensä 860 tehtävää.
”Normaalisti vuorokaudessa tulee noin 15 tehtävää”, Setälä vertaa.
Vahingontorjuntatehtävät alkoivat sääennusteiden mukaisesti Suupohjan alueella iltapäivällä kahden jälkeen lauantaina 27.12.
”Vähin erin tehtäviä alkoi tulla Etelä-Pohjanmaan pohjoiselle alueelle ja myöhemmin määrällisesti eniten Kurikassa, Ilmajoella, Seinäjoella, Lapualla, Kauhavalla, Lappajärvellä ja Evijärvellä. Samantyyppisiä vahinkoja tapahtui ympäri maakuntaa”, Setälä sanoo.
Hannes-myrsky kaatoi runsaasti kookkaitakin puita eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Kuva: Jussi PasanenEtelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Pasasen mukaan metsätuhot maakunnassa ovat Hannes-myrskyn jäljiltä massiiviset.
”Todella harvoin kaatuu näin paljon puuta kerralla ja näin laajalla alueella. Koko Mhy-Etelä-Pohjanmaan toimialueelta Laihialta ja Vähästäkyröstä, Isonkyrön ja Lapuan sekä Seinäjoen alueelta on ilmoitettu isoista kaatuneista puumääristä”, Pasanen toteaa.
”Myös muualla läntisessä osassa Pohjanmaata, ainakin Vaasan ympäristössä, Suupohjan suunnalla sekä Keski-Pohjanmaalla, on tapahtunut tuhoja. Suomenselällä ilmeisesti on vähäisiä paikallisia tuhoja, eikä niinkään laaja-alaisia enää.”
Lähin vertailukohta löytyy Pasasen mukaan 2000-luvun alusta.
”Viimeksi näin isoja tuhoja on ollut syksyllä 2001 Pyry- ja Janika-myrskyissä.”
Metsänomistajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä mhy-Etelä-Pohjanmaahan.
”Metsänomistajat ovat soitelleet ja laittaneet viestiä aktiivisesti heti pahimman tuulen laannuttua. Nyt kartoitetaan tuhojen laajuutta ja määrää sekä tiloittain että lasketaan tuhojen kokonaismäärää alueittain”, Pasanen sanoo.
”Viimeksi näin isoja tuhoja on ollut syksyllä 2001 Pyry- ja Janika-myrskyissä.”
Paljonko ja minkä laajuisia metsätuhoja teille on nyt raportoitu?
”Tilakohtaisesti isoimmat kokonaan tuhoutuneet kuviot ovat olleet 5–6 hehtaarin luokkaa ja puumäärä tällöin nuorehkoissa metsissä noin 500–600 kiintokuutiometriä. Hakkuuaukeiden avoimilta luoteis-pohjoisreunoilta on puolestaan noin hehtaarin suuruisia tuhokohteita”, Pasanen kertoo.
Lisäksi Seinäjoen kaupungin ja muiden alueen kuntien puisto- ja ulkoilualueiden metsissä on paljon yksittäisiä vanhoja puita kaatunut tai katkennut.
”Ulkoilureittien ja teiden raivaukset ovat vielä käynnissä, joten ihmisiltä toivotaan malttia ja rauhallisuutta työkoneiden ja metsurien lähettyvillä liikkuessa.”
”Tilakohtaisesti isoimmat kokonaan tuhoutuneet kuviot ovat olleet 5–6 hehtaarin luokkaa ja puumäärä tällöin nuorehkoissa metsissä noin 500–600 kiintokuutiometriä.”
Hannes-myrskyn tuulenvoimakkuus yhdistettynä hiukan poikkeavaan tuulensuuntaan aiheuttivat Pasasen arvion mukaan poikkeuksellisen laajoja tuhoja.
”Puut ovat kohtuullisen tottuneita etelä–länsi-suuntaisiin tuuliin, mutta luoteen–pohjoisen suunta on kohtuullisen harvinainen voimakkaan tuulen suunta. Lisäksi maa on roudaton, joten varsinkin kosteiden turvemaiden puut kaatuivat helposti.”
Jussi Pasasen mukaan myrskyssä kaatuneet puut yritetään korjata talven aikana teollisuuden käytettäväksi.
”Nyt tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteishenkeä, että mahdollisimman suuri osa saadaan korjattua käyttökelpoisena sellutehtaille ja sahoille. Yritämme neuvotella lisää toimitussopimuksia eri laitoksille, jotta mahdollisimman suuri osa puista saadaan hyödynnettyä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








