Miten alatiesynnytys parantaa lapsen rokotevastetta?

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös synnytystapa voi vaikuttaa lapsen rokotevasteeseen. Kuva: Timo Filpus

Pikkulasten rokottaminen on säästänyt miljoonia ihmishenkiä ja laumaimmuniteetin ansiosta lähes hävittänyt maailmasta joitakin infektiotauteja. Yksilöllinen immuunivaste rokotteelle voi kuitenkin vaihdella suuresti esimerkiksi perimästä, lapsen iästä, ravitsemuksesta ja äidin vasta-aineista riippuen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös synnytystapa voi vaikuttaa lapsen rokotevasteeseen. Yllättävä seuraus näyttää välittyvän suolen mikrobien kautta.

Tiedetään, että suolen mikrobivalikoima kehittyy eri tahtiin alateitse tai keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla. Ja tiedetään sekin, että suolen mikrobit säätelevät immuunijärjestelmän kypsymistä. Tästä kumpusi Hollannissa toteutettu tutkimus, jossa verrattiin vasteita keuhkokuumetta ja aivokalvontulehdusta ehkäiseville rokotteille eri tavoin syntyneillä lapsilla.

Terveet täysiaikaisina syntyneet lapset saivat pneumokokkiroketteen imeväisinä ja meningokokkirokotteen 14 kuukauden iässä. Edellinen kuuluu Suomenkin rokotusohjelmaan ja jälkimmäistä käytetään meillä riskiryhmille.

Rokotteiden herättämiä vasta-aineita mitattiin syljestä vuoden ja puolentoista vuoden iässä. Verrattuna keisarileikkauksella syntyneisiin, alateitse synnytettyjen lasten vasta-ainetasot kummallekin bakteerille olivat noin kaksinkertaiset. Erityisen tehokas oli vaste pneumokokille alateitse syntyneillä rintaruokituilla.

Lapsista otettiin myös tiheästi ulostenäytteitä ensimmäisestä elinpäivästä alkaen puolentoista vuoden ikään asti. Geenitekniikoilla voitiin näytteistä seurata suolen bakteerivalikoimaa ja sen kehitystä lasten kasvaessa. Eri tavoin syntyneiden mikrobisto suolessa oli varsin erilainen noin kahden kuukauden ikään asti. Alateitse syntyneille ominaiset koli- ja bifidobakteerit olivat kytköksissä hyvään rokotevasteeseen.

Tekijät päättelevät tulostensa osoittavan, että alatiesynnytyksessä kylvetty bakteerivalikoima takaa ensimmäisten elinviikkojen aikana lapsen immunologisen kypsymisen ja siten myös paremman rokotevasteen vähän myöhemminkin.

Lähde: Nature Communications (2022, DOI: 10.1038/s41467-022-34155-2)