Hauki on kalakunnan kuningas ‒ näin isoksi ja vanhaksi se voi kasvaa
Haukeen liittyy paljon suomalaista perimätietoa. Erityisesti suurempien haukien käyttäytyminen on kiehtovaa.
Jutun toimittajalla on paljon omakohtaista kokemusta suurhaukien narraamisesta. Tämä möhkäle on yksi hänen suurimpiaan. Kuva: Jussi PitkänenHauki on suomalaisessa kansaperinteessä arvostettu ja myös vihattu otus. Kalevalassa kerrotaan, kuinka Väinämöisen vene kariutuu suuren hauen selkään. Taisteltuaan aikansa Väinämöinen sai hauen tapettua ja teki sen leukaluusta kanteleen.
Kalevalassa kuvailtuihin mittoihin hauki ei ihan kasva, mutta kaukana se ei ole todellisuudesta. Suomesta saatu isoin hauki on painanut yli 18 kiloa, ja maailman ennätykset ovat olleet lähellä kolmeakymmentä kiloa. Ikää vanhalle hauelle voi kertyä jopa 30 vuotta.
Suomessa suurhauet ovat ravintopyramidin huipulla. Ne pystyvät kokonsa puolesta syömään kaikkia toisia kalalajeja, myös lajitovereitaan.
Todistetusti suuret hauet ovat syöneet jopa vesilintuja ja pulikoimaan lähteneitä jyrsijöitä, kuten vesimyyriä. Sorsanpoikaisen nappaaminen pinnalta on suurella kalalle vain pieni välipala. Kaikki, mikä mahtuu hauen kitaan, on sille potentiaalinen ateria.
Tämän pedon ahneudelle ei ole rajoja. Ei ole tavatonta löytää haukea, joka on kuollut tukehtuen lähes itsensä kokoiseen ahveneen tai lahnaan.
Suuret, yli viiden kilon painoiset, hauet ovat kaikki naaraita. Koiraat ovat tätä pienempiä. On dokumentoitu, että kututapahtuman jälkeen nälkäiset naarashauet syövät itseään pienemmän parittelukumppaninsa.
Keväisin ja syksyllä kylmän veden aikaan suurhauet viettävät aikaansa kutualueidensa läheisyydessä. Kesällä veden lämmettyä ne siirtyvät syvempiin ja viileämpiin vesiin. Virtaavissa vesissä suuria haukia voi tavata kesälläkin.
Hauen saalistustaktiikka perustuu väijymiseen. Se vaanii kaislikon suojissa, kivien takana tai koskivirran alapuolella pohjaa vasten naamioituneena. Saaliin osuessa kohdalle se virittää itsensä kuin jousen ja syöksyy kohteensa kimppuun.
Hauki onkin Suomen nopeimpia kaloja, mutta vain lyhyen aikaa. Hauki ei saa kaloja kiinni pitkillä takaa-ajoilla, ainoastaan nopeilla hyökkäyksillä.
Hauki iskee saalistaan aina sivusta ja pitelee sitä leukojensa puristuksissa hetken. Kun uhri on menettänyt kaikki voimansa, hauki kääntää sen pitkittäissuunnassa kitaansa ja nielaisee.
Isot hauet eivät välttämättä syö kovin usein, jos saalis on tarpeeksi iso ja ravitseva. Vesiemme peto voi möllötellä viikon päivät pohjassa sulatellen saalistaan.
Hauki on tänä päivänä arvostettu erityisesti urheilukalastajien piirissä. Tuhannet vapakalastajat ryntäävät syksyisin ja keväisin vesille haukimammat mielessään.
Viehevalinnat ovat aina makuasioita, mutta kirjoittajan kokemuksien mukaan isolle hauelle paras viehe on iso ja uinniltaan hidas. Toimivia ovat siis esimerkiksi suuret jerkit, lipat ja jigit.
Paljon käytetyt lusikat ovat oivia pienen kesähauen pyyntiin, mutta suurhauille ne ovat monesti liian nopeita uinniltaan.
Hauen suussa on satoja teräviä hampaita, jotka leikkaavat lihaa välittömästi. Moni kalamies on kokenut tämän näpeissään irrottaessaan uistinta kalan suusta.
Hauen terävät hampaat ja voimakkaat leuat tekivät siitä aikanaan vihatun luontokappaleen. Ennen vanhaan verkot olivat luonnonmateriaaleista itse punottuja.
Päätyessään verkkoon hauki tuhosi verkon täydellisesti. Kyseessä oli valtava taloudellinen tappio tuon ajan ihmiselle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







