”Keskustalaiset olivat selvästi taitamattomampia kuin demarit” ‒ tuore elämäkerta paljasti uutta myös Anneli Jäätteenmäelle itselleen
Kirjan kirjoittanut Lauri Kontro kuvaa Jäätteenmäen eroon johtaneita tapahtumia yhdeksi ”suurimmista Suomen historian mediajahdeista”. Kontron mielestä myös Mika Lintilän nimetön kommentointi syö tiedotusvälineiden luotettavuutta.
Lauri Kontro ja Anneli Jäätteenmäki kampanjoivat yhdessä eurovaaleissa Hakaniemen torilla Helsingissä vuonna 2004. Kuva: Seppo Samuli”Olin ajatellut kirjoittaa kirjani itse, mutta uinuvien muistojen, itse syvälle koteloimieni tapahtumien ajattelu ei ole ollut helppoa. Arkistojen kaivelu sai näkemään painajaisia. Etäältä ja ulkopuolelta näkee selvemmin. Kirjassa on minullekin uutta. Koskaan ei näköjään voi tietää, mitä menneisyydessä vielä tapahtuu.”
Näin sanoo Anneli Jäätteenmäki tuoreen kirjan Anneli Jäätteenmäki – Taipumaton ensilehdellä.
Kirjan on kirjoittanut Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro, joka on haastatellut Jäätteenmäen lisäksi laajaa joukkoa vaikuttajia ja poliitikkoja. Se on Otavan kustantama ja samanniminen kuin WSOY:n vuonna 2021 laulaja Kaija Koosta julkaisema elämäkerta Taipumaton.
Kirjassa on neljä lukua: Pohjanmaalta maailmalle, Sillanrakentaja politiikassa, Taipumaton pääministeri ja Pääministeri on kaatunut – eläköön hallitus!
Suurimman sivumäärän saa siis Jäätteenmäen nousu pääministeriksi ja Irak-kohuun päättynyt lyhyt kausi.
Jo kirjan ”alkusoitossa” palataan kevään 2003 vaaleihin, josta kehkeytyi Jäätteenmäen ja Paavo Lipposen (sd.) ankara taistelu pääministeriydestä. SDP:ssä oli samaan aikaan menossa oma valtataistelunsa, jossa vastakkain olivat Lipponen sekä ulkoministeri Erkki Tuomiojan tukema presidentti Tarja Halonen, joka puolestaan tuki Jäätteenmäkeä.
Lipponen raivostui, kun Jäätteenmäki väitti suorassa TV-tentissä Suomen liittyneen Yhdysvaltain johtamaan liittoumaan Irakia vastaan. Näin Yhdysvalloissa oli Lipposen puheet tulkittu, vaikka Suomi oli antanut luvan sanoa ”kyllä” vain mahdolliseen YK:n pyyntöön osallistua Irakin jälleenrakentamiseen.
”Tämä oli yksi suurimmista Suomen historian mediajahdeista.”
Jäätteenmäki voitti vaalit, mutta joutui pian myrskynsilmään. Mediaan vuoti tietoja siitä, että hänellä olisi ollut käytössään salassa pidettävää materiaalia, jonka oli toimittanut hänelle presidentin neuvonantaja Martti Manninen.
Kohu paisui, kun Ilta-Sanomat sai lisäksi käsiinsä keskustan puoluehallituksen luottamuksellisen pöytäkirjan. Vuoto oli tullut keskustan sisältä, eikä vuotajasta ole varmuutta vieläkään.
”Mediahan hänet lopulta kaatoi. Tämä oli yksi suurimmista Suomen historian mediajahdeista. Oikeus totesi myöhemmin, että Jäätteenmäki ottaessaan vastaan Mannisen viestejä ei ollut syyllistynyt mihinkään laittomaan tai moitittavaan”, Kontro huomauttaa.
”Eikä hän koskaan edes saanut asiakirjoja, vaan pelkkiä yhteenvetoja.”
SDP:llä oli ulkopolitiikan värisuora presidentistä eduskuntaan ja jopa suojelupoliisiin, joten asetelma oli keskustan kannalta tieodnsaanninkin puolesta vino.
”Keskustalaiset olivat selvästi taitamattomampia kuin demarit, joilla oli parempi tieto tilanteesta”, Kontro arvioi peliä Jäätteenmäen selän takana.
Jäätteenmäki avasi oikeusministerinä tietä naisille korkeisiin tehtäviin, kävi Kiinassakin moittimassa vankilaoloja ja pesi puolueen puheenjohtajakisassa niin Maria Kaisa Aulan kuin Olli Rehninkin.
Toki 352-sivuisessa ja vetävästi kirjoitetussa teoksessa on muutakin: kuvia ja kertomusta Jäätteenmäen lapsuudesta Lapualla, kasvusta oikeudentuntoiseksi juristiksi ja lasikattojen rikkojaksi.
Jäätteenmäki oli ensimmäinen nainen suuren puolueen johdossa ja pääministerinä.
”Nousu oli historiallinen ja hänen kaudellaan keskusta vakiinnutti asemansa myös etelän kaupunkien keskiluokan puolueena. Taustalla vaikutti myös Mirja Ryynäsen ja Eeva Kuuskosken kanssa perustettu Sillanrakentajat-ryhmän työ”, Kontro kertoo.
Jäätteenmäki avasi oikeusministerinä tietä naisille korkeisiin tehtäviin, kiersi Suomen vankilat ja kohensi vankeinhoitoa ja kävi Kiinassakin moittimassa sikäläisiä vankilaoloja. Puolueen puheenjohtajakisassa hän ohitti kansan äänillä ensin Maria Kaisa Aulan ja sitten Olli Rehnin.
”Harvemmat tietävät, että hän kävi kansanedustajana myös Tšetšeniassa ja järkyttyi venäläisestä taistelutavasta ja kaupunkien pommittamisesta maan tasalle. Hän näki sen, mitä Ukrainan Butšassa tapahtuu nyt.”
Hakematta tulee mieleen Mika Lintilän (kesk.) tilanne nyt. Onko taustalla keskustan vai SDP:n vehkeilyä?
”Ei liene sattumaa, että asiasta kerrottiin molemmissa iltapäivälehdissä samana päivänä. Nimettömien lähteiden käyttäminen myös Hesarissa syö luotettavuutta tiedotusvälineisiin jatkossakin”, entinen päätoimittaja sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
