Helsingin yliopiston mikrobiologian professori elää kaksoiselämää

Kuva: Sanne Katainen

Suomen melodisen death metallin kärkinimi Insomnium julkaisi parisen viikkoa sitten uuden levyn ja tarjoili kansalle herkkua kahden loppuunmyydyn levyjulkkarikeikan verran.

Yhtyeen perustajajäsen, kitaristi-laulaja Ville Friman on omien sanojensa mukaan hyvä multitaskaamaan. On syytä ollakin, sillä musiikin ohella hän työskentelee Helsingin yliopistolla mikrobiologian professorina.

Vaikka akateeminen ura ja muusikon työ voivat tuntua täydellisille vastakohdille, Friman näkee niissä paljon samaa.

Molemmat vaativat valtavasti työtä.

”On harhaluuloa, että kulttuurialan töissä ihminen luovuudenpuuskassaan luo jotain ja se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mikään biisi ei synny itsestään. Sitä työstetään ja sovitetaan paljon.”

Sama pätee tieteeseen. Tiedon keräämiseen, analysointiin ja kirjoittamiseen tehdään työtä, ja siinäkin on luova aspekti läsnä. Luonnontieteet perustuvat dataan ja faktoihin, mutta lopulta se mitä kirjoitetaan, on tietynlainen tulkinta ja tarina, joka istuu nykyiseen käsitykseen tieteestä ja asioista, Friman selvittää.

Vaatii luovuutta kirjoittaa hyvä tieteellinen artikkeli mielenkiintoisella tavalla.

Frimanin mielestä luonnontieteissä ei tarpeeksi arvosteta kirjoittamisen taitoa, vaikka sillä on huikea merkitys, saako rahoitusta tai pääseekö julkaisemaan tutkimuksensa arvostetuimmissa tiedejulkaisuissa.

Kummassakaan ei tarvitse työskennellä yksin. Tieteessä työtä tehdään ryhmissä eri tutkijoiden ja tutkimusryhmien kanssa. Musiikissa bändin lisäksi ympäriltä löytyy iso porukka, muun muassa manageri, ääniteknikkoja ja valomiehiä, joiden kanssa tehdään yhdessä keikkakokemus yleisölle.

Molemmissa Friman näkee jatkumon. Opiskelijoiden ohjaaminen ja heidän kehittymisensä uusiksi tiedenaisiksi ja -miehiksi on jatkumo.

”Musiikkimaailmassa se näkyy siten, että nuorena olet itse ollut inspiroitunut muista bändeistä. Nyt nuoremmat polvet saavat musiikillista innoitustaan meiltä.”

Insomnium on tehnyt musiikkia jo usean vuosikymmenen ajan. Bändi sai alkunsa joensuulaisen lukion kevätjuhlan soittoprojektista.

Tuolloin vuotta vanhempi laulaja-basisti Niilo Sevänen pyysi Frimania ja bändin rumpalia Markus Hirvosta mukaan akustiseen projektiinsa soittamaan koulun juhlaan.

Ensimmäinen demo tehtiin samana vuonna Frimanin ylioppilaskirjoitusten kanssa. Parin demon jälkeen lakkarissa oli levytyssopimus ja ensimmäinen albumi julkaistiin vuonna 2001. Vuonna 2006 homma alkoi paisua ja kuvioon tuli ensimmäinen Euroopan kiertue.

Ville Friman (toinen oikealta) soitti Insomniumin riveissä levyjulkkarikeikalla 24.2. Kuva: Piia Lehojärvi

”Epävireisestä rämpyttelystä” alkanut soitanta on johtanut siihen, että Insomniumin tuorein julkaisu, Anno 1696, singahti ilmestyessään Suomen virallisen albumilistan ykköseksi.

Saksassa levy nousi sijalle viisi. Mainittakoon, että Saksan top 5 -listalta löytyi tuolla viikolla sellaisia nimiä kuin Gorillaz ja Pink.

Se kertoo suomalaisen Insomniumin väkevästä asemasta metallimusiikin tähtitaivaalla.

Entäpä miten sujuu professorin ja rokkarin elämän yhdistäminen?

”Huonosti”, Friman nauraa.

Tällä hetkellä tiede vie leijonanosan hänen ajastaan.

”70 prosenttisesti elämä on tiedettä, 30 prosenttisesti musiikkia.”

Välillä joutuu elämään kaksoiselämää.

Keikkabussissa halki Suomen tai matkalla Kotkaan treenikämpälle voi aivan hyvin täytellä tutkimukseen liittyviä apurahahakemuksia tai valmistautua tulevalle luennolle. Levyjulkkarikeikat menivät tieteen edelle, niihin oli pakko keskittyä.

Kuva: Sanne Katainen

Vaikka akateeminenkin työ on joustavaa, bändi joustaa enemmän. Friman ei soita enää kaikilla keikoilla ja on vähentänyt musiikin kirjoittamista. Muutos tapahtui vuoden 2018 tienoilla. Tuolloin Frimanilla oli Yorkin yliopistossa 15 ihmisen laboratorio johdettavanaan ja bändihommatkin paisuneet entisestään. Oli pakko myöntää, että kaikkeen ei riitä aika.

Toisaalta Friman kohtaa professorina sellaisia sattumuksia, joita ei ehkä ”tavisproffana” tulisi vastaan. Luennon jälkeen on tultu ottamaan selfieitä.

”Sellaistakin on ollut, että kun opiskelija on ymmärtänyt, että soitan Insomniumissa, on oltu paljon kiinnostuneempia opiskeltavasta aiheesta”, rokkari muistelee huvittuneena.

Tieteessä Frimania kiinnostaa monimutkaisten asioiden ymmärtäminen ja siksi fokus on nyt mikrobiyhteisöiden toiminnassa.

Kiinnostus biologiaan juontaa elämän isoista kysymyksistä, evoluutiosta ja ekologiasta. Friman on tutkinut muun muassa evoluution merkitystä mikrobiyhteisössä, esimerkiksi antibioottiresistenssin syntymistä. Tällä hetkellä tutkimukset ulottuvat maataloustuotantoon asti, kun kiinnostus on siirtynyt kasveihin ja kasviyhteisöihin ja niiden mikrobeihin.

Tutkimus on hyvin laaja-alaista. Nuorempana Friman sai kritiikkiä liian laajasta skaalastaan.

”On niin paljon mielenkiintoisia projekteja ja olen huono sanomaan ei.”

Koska mikrobiyhteisöt ja luonto ovat monimutkaisia, Friman näkee, että laaja-alaisuus on ennemminkin vahvuus kuin heikkous.

Aikataulullisista haasteista huolimatta Friman on tyytyväinen elämäänsä, kun saa puuhastella mieleistensä projektien parissa sekä musiikissa että tieteessä.

Elämä on tosin tälläkin hetkellä kiireistä, mutta se johtuu pitkälti siitä, että Friman palasi reilu pari kuukautta sitten Suomeen ja Helsinkiin 13 vuoden Englannissa asumisen jälkeen. Uuteen maahan ja työympäristöön totuttelun takia nyt mennään päivä kerrallaan.

Pienoisena järkytyksenä on tullut Suomen kevättalven ”ihanuus”, jonka hän oli jo autuaasti unohtanut. Haastattelupäivänä tiet lainehtivat loskan ja jään sekaista sorbettia ja taivaalta tupruttaa lähes vaakatasossa räntää.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on lähinnä seuraavan luennon valmistelu. Kesällä on ehkä aikaa hengähtää ja nauttia Suomen kesästä ja luonnosta mökillä.