Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Pölyttyykö nurkissasi keskeneräisiä neuletöitä? Lankavaaran neuleklinikka auttaa, kun työ jumittuu ikuisuusprojektiksi

    Ohjaaja ”Lankavaara” on aina ollut kova tekemään käsillä.
    Ohjaaja Minna Lehtovaara (keskellä) opasti Jenny Sainiota (vas.) ja Riikka Viitasta huhtikuussa Lankavaaran neuleklinikalla Salon taitokeskuksessa.
    Ohjaaja Minna Lehtovaara (keskellä) opasti Jenny Sainiota (vas.) ja Riikka Viitasta huhtikuussa Lankavaaran neuleklinikalla Salon taitokeskuksessa. Kuva: Jarno Mela
    Salo

    Puikot viuhuvat Lankavaaran neuleklinikalla Salon taitokeskuksessa.

    Ohjaaja Minna Lehtovaara kiertää ratkomassa ongelmia, jotka ovat jumiuttaneet neuletyöt. Monen nurkista löytyy keskeneräisiä ikuisuusprojekteja.

    Salolainen Hannele Kivikoski tuli hakemaan apua neuleliivin viimeistelyyn. Resorit puuttuvat hihoista sekä pääntiestä ja hartiat pitää yhdistää.

    ”En ole neulonut 30-40 vuoteen. Olin yllättynyt, kun tämä löytyi, että miten olen osannut tehdä tällaisen.”

    Villapaita jäi kesken vuosikymmeniä sitten. Nyt paidasta tuleekin liivi. ”Kyllä tästä valmis tulee”, Kivikoski vakuuttaa.

    Pirkko Nikkanen neuloi huhtikuun alussa mallitilkkua Lankavaaran neuleklinikalla Salon Taitokeskuksessa.
    Pirkko Nikkanen neuloi huhtikuun alussa mallitilkkua Lankavaaran neuleklinikalla Salon Taitokeskuksessa. Kuva: Jarno Mela

    Taitokeskuksissa on perinteisesti tarjottu maton kudonnan opastusta. Salossa tarjolla on myös neulonnan opastusta.

    Neuleklinikalla kysytään usein tikapuutekniikasta ja lyhennetyistä kerroksista, Lehtovaara kertoo.

    Tikapuusilmukoita käytetään, jotta vältetään pitkät langanjuoksut kirjoneuleen nurjalla puolella. ”Kirjoneule saa lisää joustavuutta.”

    Lyhennetyillä kerroksilla neuleeseen voi tehdä viistoja linjoja. Osa kerroksen silmukoista jätetään neulomatta ja työ käännetään kesken kerroksen.

    "Lyhennetyt kierrokset tuntuvat ensi alkuun haastavilta, varsinkin käännöskohdassa pitää olla tarkkana ettei siihen muodostu reikää."

    Taina Ahlfors (vasemmalla) neuloo mallitilkkua. Hän tekee yleensä virkkaustöitä: verhoja, liinoja ja tyynynpäällisiä. Minna Lehtovaara opastaa Pirkko Nikkasta. Anne-Maarit Niemelä (oikealla) kutoo itselleen ja lähipiirilleen villasukkia katsoessaan telkkaria tai odottaessaan autossa. ”Varmaan joku tauti, kun ei voi seisottaa sukkapuikkoja tyhjinä.”
    Taina Ahlfors (vasemmalla) neuloo mallitilkkua. Hän tekee yleensä virkkaustöitä: verhoja, liinoja ja tyynynpäällisiä. Minna Lehtovaara opastaa Pirkko Nikkasta. Anne-Maarit Niemelä (oikealla) kutoo itselleen ja lähipiirilleen villasukkia katsoessaan telkkaria tai odottaessaan autossa. ”Varmaan joku tauti, kun ei voi seisottaa sukkapuikkoja tyhjinä.” Kuva: Jarno Mela

    Puoliksi salolainen Taina Ahlfors Helsingistä kokeilee kutomista ensimmäisen kerran 40 vuoteen. ”Silmukat syntyivät lihasmuistista.”

    Ahlfors haluaa kantaa kortensa kekoon marttojen kässäkerhossa. Kerholaiset neuloivat tammi- ja helmikuussa 52 paria villasukkia vastasyntyneille vauvoille ja heidän sisaruksilleen. Neuvolan lisäksi seurakunta on pyytänyt lasten villasukkia.

    Ahlfors aikoo aloittaa kutomalla ensin sukat itselleen. ”Kantapää mietityttää. Enköhän senkin opi.”

    Mallitilkkua neulova Pirkko Nikkanen Salosta kannustaa vierestä. Kun kantapään tekee pari kertaa peräkkäin, se jää muistiin.

    Kesät talvet villasukkia neulova Anne-Maarit Niemelä Salosta paikkaa puolestaan villasukkaa ketjupistolla. Aiemmin hän on parsinut sukkia ristikkopaikalla.

    ”Jotkut villasukat on villasukkia vasta, kun niihin saa paikan.”

    Taito Varsinais-Suomi täyttää tänä vuonna jo 115 vuotta. Se perustettiin aikanaan Lounais-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen nimellä, maaseudun ansiokotiteollisuutta varten. Nykyään Taitoliitto on harrastejärjestö ja Suomen suurin käsi- ja taidealan työllistäjä. Varsinais-Suomessa moni käsityöyrittäjä toimii edelleen maaseudulla. Taito Varsinais-Suomella on taitokeskuksia Salon lisäksi Raisiossa ja Turussa.
    Taito Varsinais-Suomi täyttää tänä vuonna jo 115 vuotta. Se perustettiin aikanaan Lounais-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen nimellä, maaseudun ansiokotiteollisuutta varten. Nykyään Taitoliitto on harrastejärjestö ja Suomen suurin käsi- ja taidealan työllistäjä. Varsinais-Suomessa moni käsityöyrittäjä toimii edelleen maaseudulla. Taito Varsinais-Suomella on taitokeskuksia Salon lisäksi Raisiossa ja Turussa. Kuva: Jarno Mela

    Vaikeisiinkin tapauksiin on löytynyt neuleklinikalla ratkaisu, kun niitä on hetki pohdittu yhdessä.

    Ohjaaja ”Lankavaara” on aina ollut kova tekemään käsillä. Koulussa hän keskittyy, kun saa tehdä neuletyötä kuunnellessaan opetusta.

    Lehtovaara opiskelee Salon seudun ammattiopistossa tekstiili- ja muotialan perustutkintoa ja tuli Salon taitokeskukseen työssäoppimisen kautta.

    Neulonnassa hän haastaa itseään oppimaan uusia tekniikoita ja soveltaa niitä.

    Nyt työn alla on neuletakki intarsia-tekniikalla. Jokainen värialue neulotaan omalta lankakerältä.

    ”Minulla on monta projektia kesken koko ajan. Se on tässä hyödyllistä.”

    Minna ”Lankavaara” Lehtovaara esittelee intarsia-tekniikalla tekemäänsä neuletakkia. Langat on värjätty koulussa luonnonväreillä. Lupiinista tuli hennon vihreää, avokadon kuoresta ja kivestä vaaleanoranssia. Violetin eri sävyt tulivat kokenillikirvasta. Salolainen Lehtovaara on kehittänyt oman Vaarapipon ohjeen ja lisää on tulossa. Neulojien omaan sosiaaliseen mediaan Ravelryyn voi myös tallentaa projektiensa tiedot.
    Minna ”Lankavaara” Lehtovaara esittelee intarsia-tekniikalla tekemäänsä neuletakkia. Langat on värjätty koulussa luonnonväreillä. Lupiinista tuli hennon vihreää, avokadon kuoresta ja kivestä vaaleanoranssia. Violetin eri sävyt tulivat kokenillikirvasta. Salolainen Lehtovaara on kehittänyt oman Vaarapipon ohjeen ja lisää on tulossa. Neulojien omaan sosiaaliseen mediaan Ravelryyn voi myös tallentaa projektiensa tiedot. Kuva: Jarno Mela

    Neulomisessa Lehtovaaraa viehättää luovuus ja yhteisöllisyys. Hän tekee itsekin YouTubeen videopodcasteja, joissa esittelee projektejaan.

    Itselle ja läheisille on kiva tehdä vaatteita luonnollisista materiaaleista.

    Käsitöiden tekeminen kotona on kätevää. Se onnistuu lastenkin kanssa.

    Keskeneräinen työ on sohvan nurkassa valmiina odottamassa. Joskus neuletyötä ehtii edistämään vain parilla silmukalla, toisinaan sen kanssa pääsee istumaan tunnin pari.

    Keskiaikaisella kinnasneulatekniikalla syntyi palleroisia lampaita.
    Keskiaikaisella kinnasneulatekniikalla syntyi palleroisia lampaita. Kuva: Jarno Mela

    Käsityöt

    Neulominen on suomalaisten suosituin käsityöharrastus. Sen suosio on kasvanut.

    26 prosenttia suomalaista kertoo neulovansa viikoittain, kuluttajakysely kertoi 2021.

    Ennen koronaa 34 prosenttia suomalaista harrasti jotain käsityötä säännöllisesti. Vuoden 2021 tutkimuksessa luku oli noussut 48 prosenttiin.

    YouTube: Lankavaaran Neulepodcast