Lasten kasvattaminen kaksikielisiksi vaatii sinnikkyyttä – "Alussa minua jännitti puhua julkisilla paikoilla hollantia"

Chantal Hännisen äiti käy välillä Hollannista katsomassa lapsenlapsiaan Viktor (vas.) ja Milo Hännistä. Perhe puolestaan pyrkii matkustamaan Suomesta Hollantiin vähintään kerran vuodessa, vaikka lentoliput kaikille neljälle rokottavat lompakkoa rajusti. Kuva: Juha Tanhua

Kun pian kolmevuotiaan Milo Hännisen pitää päästä vessaan, hän sanoo plashätä. Jos toimitus on laadultaan suurempi, ilmoittaa hän poephädästä.

Kyllähän Milo tietää, että äidille puhutaan hollantia ja isälle suomea. Yleensä ainakin. Välillä sanat saattavat mennä vähän sekaisin.

"Etenkin jos isi erehtyy sanomaan jonkin hollanninkielisen sanan", poikansa leikkejä tarkkaileva Sami Hänninen sanoo.

Isää Milo sanoo isiksi, äitiä taas mamaksi.

"Käytän puhuessani Samista suomenkielistä sanaa. Se meni liian vaikeaksi, kun hollanninkielinen sana papa on niin lähellä suomalaista pappaa eli isoisää. Puhuin vuorotellen papasta ja pappasta, eikä Milo tiennyt kummasta puhutaan", perheen äiti Chantal Hänninen sanoo.

Orimattilan Pennalassa asuvassa Hännisten perheessä lapset kasvatetaan kaksikielisiksi. Vaikka Chantal Hänninen puhuu sujuvaa suomea, oli oman äidinkielen opettaminen Milolle ja kohta yksivuotiaalle Viktor Hänniselle itsestäänselvyys.

"Olisi tuntunut oudolta puhua vain suomea lapsille, koska se ei ole minun tunnekieleni. En pysty sanomaan suomeksi kaikkea sillä tavalla kuin haluaisin. Se menee säheltämiseksi. On parempi, että lapset oppivat minulta hyvää hollantia kuin huonoa Suomea", Chantal Hänninen sanoo.

On monien sattumien summa, että Pennalan kylässä eletään suomalais-hollantilaista arkea. Perheen äiti lähti Hollannista Suomeen au pairiksi vuonna 2009. Kohdemaan hän valikoi teiniaikaisen suosikkibändinsä The Rasmuksen innoittamana.

"Opiskelut jäivät kesken erinäisten syiden takia. Mietin mitä halusin tehdä, joten päätin lähteä vuodeksi Suomeen", Chantal Hänninen muistelee.

Visiitti venyi alkuperäisistä suunnitelmista. Jo ensimmäisinä päivinään Suomessa hän tutustui isäntäperheensä tuttavaan Sami Hänniseen. Vuoden aikana nuoret tutustuivat aluksi englanniksi, hiljalleen vaihdettiin suomeen.

"Loppuvaiheessa tein päiväduunin perheessä ja ajoin Samin luo, missä asuin. Vuonna 2011 teimme kaiken viralliseksi, kun menimme naimisiin."

Pienessä kylässä ei kaksikielisiä perheitä ole tukiverkostoksi asti. Lastenkasvatuksesta Chantal Hänninen keskustelee Facebook-ryhmissä. Hollantilaisia ystäviä hänellä ei Suomessa juuri ole, suurin osa hollantilaisista tuntuu olevan helsinkiläisiä miehiä. Ei parasta seuraa Pennalassa asuvalle äidille, joka kaipaa ennemmin naisseuraa.

Välillä Chantal Hänninen tarvitsisi apua ja tukea. Tai edes toisen, joka puhuisi omaa äidinkieltä.

"Alussa minua jännitti puhua julkisilla paikoilla hollantia, kun kaikki tuijottavat ja katsovat mitä puhun. Mitä jos he paheksuvat? Tai jos komennan Miloa, toinen vanhempi ei välttämättä ymmärrä että komennan. Mitä jos se kuulostaa heidän mielestään todella vihaiselta?"

Ajan kanssa julkisilla paikoilla hollannin puhuminen lapsille kävi helpommaksi.

"Varsinkin silloin, kun Milo rupesi oikeasti ymmärtämään enemmän. Ja koska Viktor on jo toinen, hänen kanssaan se käy jo luonnollisesti", Chantal Hänninen sanoo.

Äiti puhuu pojilleen hollantia johdonmukaisesti niin hammaslääkärissä kuin leikkipuistossakin. Välillä Milo yrittää puhua äidilleen suomeksi, mutta silloin asia kerrataan uudestaan hollanniksi

"Jos olemme lasten kavereiden kanssa, niin sanon että rohkeasti kysyvät, jos haluavat tietää jotain mitä sanon. Silloin voin sanoa asian suomeksikin, mutta en ala muuten kääntämään kaikkea koko ajan", Chantal Hänninen sanoo.

Perheen molemmilla pojilla on kaksoiskansalaisuus, mutta Suomen valtion silmissä vain yksi äidinkieli. Suomessa kahden tai useamman äidinkielen rekisteröiminen ei ole mahdollista. Hännisten poikien äidinkieli on suomi, hollantia ei kannattanut edes harkita.

"Jos äidinkieli olisi ollut hollanti, olisivat kaikki viralliset kirjeet tulleet englanniksi. Se on vähän hassua. Ja sitten ne alkavat kysellä, tarvitsemmeko tulkkeja", Chantal Hänninen kertoo.

Suomeen muuttaessaan hän raksitti äidinkielen kohdalle "muu". Sen jälkeen on esimerkiksi lääkäriajan varaamiseen tarkoitettu sivu auennut englanninkielisenä.

Chantal Hänninen ei edes odota, että poikien hollanti kehittyisi yhtä vahvaksi kuin suomi. Eikä tarvitsekaan: perheen koti on Suomessa. Sami Hänninen työskentelee hitsaajana, Chantal Hänninen puolestaan lähihoitajana. Muutto Hollantiin ei ole suunnitelmissa.

"Olen nähnyt niin paljon vaivaa sen eteen että pystyn olemaan täällä ja tekemään töitä. Kaikki se pitäisi aloittaa Hollannissa alusta."

Lue myös: "Belgian Pohjanmaalla" suomea opetellaan Tatun ja Patun sekä muumien avulla