
Seijalla ja Raunolla on takanaan 50 vuoden kauppiasura – kyläkaupan lopettaminenkaan ei sammuttanut paloa
Ilmajoella rautakauppaa pitävät Seija ja Rauno Ketonen ovat kokeneet pitkällä urallaan monenmoista.Marraskuun lopulla tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Seija, 73, ja Rauno Ketonen, 74, aloittivat yhteisen kauppiasuransa kyläkaupassa Kurikan Juonenkylässä.
He tutustuivat toisiinsa nuorisoseuralla vuonna 1969.
”Olin kaupassa töissä jo silloin. Puhuin työkavereilleni, että en sitten lähde sellaisen pojan mukaan, jolla on pikku-Fiat. Eikö sitten Raunolla sattunut olemaan pieni Fiat. Siinä piti heti antaa periksi”, Seija Ketonen muistelee nauraen.
Isojoella varttunut Seija Ketonen meni rippikoulun jälkeen Isojoen valintamyymälään. Hän kouluttautui osastonhoitajaksi ja lihamestariksi.
”Sianlihat tuotiin siihen aikaan kauppaan puolikkaina tai kokonaisina ruhoina. Pienestin ja pakkasin lihat myymäläautoon jo aamuyöllä, koska auto lähti liikkeelle aikaisin. Kaupparakennuksessa asunut työkaverini valitteli heräävänsä siihen, kun Seija kolistelee myymälässä”, muistelee Seija aikaisin alkaneita työpäiviään.
Rauno Ketonen varttui maatilalla Kauhajoella. Hänellä oli kokemusta tilanpidosta, mutta kiinnostus koneisiin innosti kouluttautumaan autonasentajaksi. Seijan tavattuaan hänkin kiinnostui kaupan alasta.
Vuonna 1972 nuori pari meni töihin K-kyläkauppaan Juonenkylään, 12 kilometrin päähän Kurikan keskustasta.
”Oltiin ensin oppimassa työtä kaksi vuotta ja sitten ostimme kaupan omaksi. Siitä sitten lähdettiin pikkuhiljaa laajentamaan toimintaa. Vuonna 1980 rakensimme kokonaan uuden myymälän. Ajateltiin, että ollaan kyläkauppiaina eläkepäiviin asti, mutta toisin kävi”, Rauno Ketonen toteaa.
”Sianlihat tuotiin siihen aikaan kauppaan puolikkaina tai kokonaisina ruhoina.” Seija Ketonen
90-luvulle tultaessa pienet maaseutukylät hiljenivät. Myös Juonenkylässä perinteisen kyläkaupan pitäminen kävi kannattamattomaksi. Pitkän pohdinnan jälkeen Ketoset tekivät raskaan päätöksen: he lopettivat kyläkaupan.
”Kun aloitimme kauppiaina, lähes joka talossa oli karjaa ja ihmiset ostivat kyläkaupasta kaikenlaista tavaraa. Sitten tuli valtava rakennemuutos, eikä jatkuvuutta enää ollut. Kun lopetimme kaupan keväällä 1998, vain yhdessä kylän taloista oli lehmiä”, Seija kertoo.
Koska sekatavarakauppa ei enää kannattanut, oli keksittävä jotain muuta. Ketoset muuttivat Ilmajoelle ja ryhtyivät rautakauppiaiksi. Rauta Ketonen avattiin vuonna 1998. Ketoset aloittivat uusina yrittäjinä entisen rautakaupan liiketiloissa.
Nykyisen kauppakiinteistön he ostivat 2005. Päärakennuksen viereen on rakennettu myöhemmin isot varastotilat.
50 vuoden kauppiasuran varrelle on mahtunut monenmoista vitsausta, kuten 70-luvun energiakriisi, 90-luvun lamaan sekä kuluvat vuosikymmenen korona ja Ukrainan sota.
1990-luvun alussa yritys saattoi pelastua Raunon päättäväisyyden ansiosta, kun hän ei suostunut ottamaan pankin tarjoamaa valuuttalainaa, joka oli lainansaannin ehtona.
Rauta Ketonen sijaitsee Ilmajoen keskustan kupeessa. Ketoset ovat huomanneet, että asiakkaat arvostavat paikallista kauppaa ja palvelua. Kuva: Jouni Hirn”Hyviä asiasuhteita ei rakenneta hetkessä, vaan se kestää vuosia. Meidän täytyy olla luottamuksen arvoisia.” Rauno Ketonen
Erikoinen vaihe uralla tapahtui korona-aikana, kun kaikki yli 70-vuotiaat määrättiin karanteeniin. Ketoset joutuivat hoitamaan liiketoimintaa kotoa käsin kolmen kuukauden ajan.
”Ensimmäisinä viikkoina hiki valui, kun ei päässyt kaupalle. Toki hoidimme paperiasioita ja ohjeistimme puhelimitse työntekijöitämme”, Seija kertoo.
Rauta Ketonen on täyden palvelun rauta- ja sisustuskauppa. Viimeisten trendien mukaisten sisustusmateriaalien lisäksi kaupasta tapaa löytyä paljon sellaista tavaraa, jota voi muualta olla vaikea löytää.
Yrityksellä on oma verkkokauppa, joka laajentaa asiakaskunnan ympäri Suomea, ja jopa Viroon asti.
”Tämä ala on siitä ihmeellinen, että aika tavaran kaupittelee. Meillä oli iso läjä peltisiä lumikolia, jotka jäivät tarpeettomiksi, kun muovikolat tulivat markkinoille. Nostimme ne varaston orsille muistoksi seuraaville sukupolville.”
”Pari vuotta sitten tuli mahdoton lumitalvi, eikä mistään tukkurilta saanut lumikolia. Haimme peltiset kolat varastosta ja kaikki menivät kaupaksi. Yksi meidän vahvuuksistamme on se, että tavaraa on paljon ja asiakas saa sen heti mukaansa”, Seija toteaa.
Rauta Ketonen sijaitsee Ilmajoen keskustan kupeessa. Ketoset ovat huomanneet, että asiakkaat arvostavat paikallista kauppaa ja palvelua.
”Moni sanoo, että on kiva, kun Ilmajoella on tällainen palveleva rautakauppa. Sijaitsemme elinvoimaisella maaseudulla, jossa isännät ovat kovia tekemään ja he uskovat huomiseen. He ovat meidän uskollisia asiakkaitamme ja he tietävät, että yhtä naulaa ei kannata hakea maailman ääristä”, Seija kiittelee.
Pisimmät asiakas- ja yhteistyökumppanuudet ovat kestäneet vuosikymmeniä. Kanta-asiakkaita on jo kolmessa polvessa.
”Hyviä asiasuhteita ei rakenneta hetkessä, vaan se kestää vuosia. Meidän täytyy olla luottamuksen arvoisia. Olen tavannut sanoa, että kauppaa pitää tehdä siten, että kehtaa seuraavanakin päivänä toivotella hyviä päiviä”, Rauno toteaa.
”Ihmisten tarpeet muuttuvat vuosien varrella. Omakotirakentajia ei ole tällä hetkellä kovin paljoa, ja heistäkin useimmat ostavat talopaketin. Pitkästä tavarasta rakennetaan taloja harvemmin”, Ketosen sanovat. Kuva: Jouni HirnKetoset tekevät edelleen täysiä työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Yritys työllistää kaksi ulkopuolista työntekijää, joita ilman ei tulisi toimeen. Jos jatkaja löytyisi, Ketoset olisivat valmiita myymään yrityksen.
”Totuus on, että emme voi jatkaa yrittäjinä kovin montaa vuotta. Tällä hetkellä ei ole helppoa löytää jatkajaa, koska lainojen korot ovat korkealla. Tosin nyt on puhuttu, että korot laskisivat”, Rauno puntaroi.
”Me uskotaan Raunon kanssa, että jonain päivänä ovesta astuu nuori ja innokas ihminen, joka on halunnut aina kauppiaaksi”, Seija peesaa.
Seija ja Rauno Ketonen ovat olleet lähes koko aikuisikänsä yhdessä ja töissä samassa yrityksessä aamusta iltaan.
”Kyllä tässä ajassa on ehditty kasvaa yhteen. Nyt tietää jo toisen kenkien asennosta, että milloin kannattaa puuttua ja mihinkin”, Seija nauraa.
Ketoset tekevät työtään rakkaudesta lajiin. Pitkän kauppiasuran edellytyksenä on ollut se, että työstä tykätään aidosti.
Koko työyhteisöstä – asiakkaista, yhteistyökumppaneista ja työntekijöistä – on muodostunut eteenpäinpyrkivälle pariskunnalle kuin suuri perhe, joka Seijan sanoin ”on ilo tavata joka aamu, kun oven avaa.”
”Rautakaupassa ihmiset ovat aina suunnittelemassa ja tekemässä jotain uutta. Siinä on innostava henki, joka tempaa mukaansa joka päivä. Vieläkin aamuisin jännittää, että tämä päivä tuo tullessaan”, Seija sanoo lopuksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat













