Ruokaostoksiin kuluva rahamäärä on monelle mysteeri – Marttaliiton asiantuntija: Säästämisen voi aloittaa kurkkaamalla kaappeihin

Suurin osa ihmisistä osaa kertoa, paljonko rahaa menee kuussa puhelinlaskuun tai vuokraan. Harva tietää, paljonko ruokakauppaan menee kuussa rahaa. Kuva: Jarno ARTIKA

Suurin osa ihmisistä osaa kertoa, paljonko rahaa menee kuussa puhelinlaskuun tai vuokraan. Harva tietää, paljonko ruokakauppaan menee kuussa rahaa.

Ruokakaupassa käyminen on monelle automatisoitua toimintaa, eikä ostosten hintaan tule siksi välttämättä kiinnitettyä huomiota, kertoo Marttaliiton kotitalousasiantuntija Viivi Maskulin.

"Etenkin, jos ostaa aina samoja asioita, ei kenties tiedosta, miten sesonki muuttaa tuotteen hintaa."

Ruokakuluja voi tutkailla kynän ja paperin avulla, mutta kauppaketjuilla on tarjolla myös sovelluksia, joiden avulla voi seurata, mitä kaupasta tulee ostettua.

Jos haluaa säästää ruokakuluissa, kaikki lähtee omien toimintatapojen tunnistamisesta. Maskulin muistuttaa, että kannattaa olla rehellinen itselleen: Jos oma arki on sellaista, että suunnitelmat muuttuvat herkästi, ei kannata ostella kaappeja täyteen ruokaa, jota ei kuitenkaan ehdi kokata tai syödä.

Kaikki haaskuun menevä ruoka on turhaa rahanmenoa ja samalla turhaa ruokahävikkiä.

Ruokakuluissa säästämiseen hyvä alku onkin kaappien siivoaminen, vinkkaa Maskulin. Vuodenvaihteen juhlien jäljiltä jääkaappiin, pakastimeen ja kuiva-ainekaappeihin on saattanut piiloutua kaikennäköistä.

"Tulevien päivien ja viikkojen ruokalistan voi suunnitella olemassa olevien raaka-aineiden ympärille, sillä ne on kerran jo maksettu."

Tulevien heräteostosten välttämiseen saattaa saada avun vanhanaikaisesta ostoslistasta, jos sellaista ei ole tottunut käyttämään.

"Kauppalistaa voi käyttää toimintaohjeena, jonka avulla säästyy aikaa ja rahaa, kun tietää tarkalleen, mitä tarvitsee", Maskulin kertoo.

Säästäväinen kotikokkailija suosii sesongin tuotteita, joissa on edullinen kilohinta. Alkuvuonna sesongissa ovat esimerkiksi juurekset, kaalit ja sitrukset sekä kotimaisista kaloista hauki, silakka ja muikku.

Maskulin vinkkaa, että tarkan euron kokkailijan edullisia ruokia ovat muun muassa puurot, keitot, muhennokset, pastat ja pyttipannut. Näitä ruokia yhdistää se, että niiden pääraaka-aineet, kuten perunat tai hiutaleet, ovat edullisia ympäri vuoden.

"Niihin saa lisäksi piilotettua kaikenlaista, mitä kaapeista löytyy."

Ruokakuluissa voi säästää myös omilla taidoilla, sillä raaka-aineet maksavat vähemmän kuin pitkälle jalostetut tuotteet. Hienoista raaka-aineista tai kodinkoneista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos niitä ei osaa käyttää.

"Kotitaloustunnit eivät oikein paikkaa tilannetta, sillä tunteja on vähän ja ne ovat nuorten itsenäistymisen kannalta kovin varhain", Maskulin sanoo.

Kotitaloutta on koulussa pakollisena aineena vain peruskoulun 7. luokalla, jolloin oppilaat ovat yleensä 13–14-vuotiaita.

Kun kotoa pois muuttaminen on nuorelle ajankohtaista, opiskelija-asuntojen ja muiden pienten asuntojen keittiöt saattavat asettaa omat rajoitteensa kokkailuille, sillä keittiössä ei välttämättä ole esimerkiksi uunia.

"Toisaalta pienet neliöt voivat hyvällä tavalla pakottaa luovuuteen, sillä kaappeja ei voi hamstrata täyteen", Maskulin huomauttaa.