Perhe Virta läksi Lohjalta Kökariin pitämään puotia – syrjäisellä saarella palvelut pelaavat ja kouluruotsilla pärjää

Raimo ja Terhi Virta muuttivat keväällä Kökariin kauppiaiksi. Yhteisö on tullut tutuksi ja arkiset palvelut pelaavat. Klikkaa kuvan reunan nuolta nähdäksesi lisää kuvia. Kuva: Sanne Katainen

Bensa on Kökarissa noin 20 senttiä litralta kalliimpaa kuin Manner-Suomessa. Talvella veneiden tankkauspaikalla on hiljaista. Kuva: Sanne Katainen

Eva Nordlund on asunut ikänsä Brändössä. Hän odottaa ilolla saareen uusia asukkaita ja uutta vierasvenesatamaa. Kuva: Sanne Katainen

Talvella Kökarin saaressa on hiljaista. Kesällä sataman täyttävät veneet ja turistit. Kävijöitä on vuosittain yli 30 000. Kuva: Sanne Katainen

Suomen eteläisimmässä kunnassa Kökarissa on noin 240 asukasta. Lautta puksuttaa sinne Maarianhaminasta 2,5 tuntia. Saman verran kestää matka Manner-Suomeen.

Talven kynnyksellä saaressa on auki posti, majatalo ja uutuuttaan kiiltelevä kyläkauppa, Kökar Skärgårdsbutik.

Kaupan parkkipaikalla valmistaudun sönkkäämään ruosteista kouluruotsia. Sisällä putiikissa odottaa kuitenkin yllätys: umpimannersuomalainen kauppiaspariskunta.

Raimo ja Terhi Virta muuttivat Lohjalta Kökariin viime keväänä, kun kunta etsi kauppiasta rakennuttamaansa liiketilaan. Kyläläiset olivat kärvistelleet vuoden alusta ilman kauppaa.

”Maidonhakureissu oli ajallisesti sama kuin helsinkiläinen ajaisi Jyväskylään kauppaan”, Raimo havainnollistaa.

Kielitaito mietitytti aluksi, mutta Raimon mukaan lukioruotsilla ja huumorilla on pärjätty hyvin. Gratis ja grattis voivat mennä sekaisin, mutta osaaminen karttuu puhuessa. Sitä paitsi yllättävän moni saarelainen osaa suomea.

Muuttopäätös syntyi nopeasti, sillä Kökarista löytyy kaikki tarvittava päivystävää terveydenhoitajaa, kirjastoa ja pankkia myöten.

Kauppiasparin lapsista yksi käy kylän koulua, jossa on 14 oppilasta. Päiväkodin kolmesta lapsesta kaksi on Virtojen. Asunnoksi järjestyi vuokrarivitalo.

Virtojen mukaan on harhaluulo, ettei Ahvenanmaalle voisi muuttaa noin vain. Tontteja myydään muillekin kuin paikallisille.

Kökar on Ahvenanmaan velkaisin kunta. Raimo arvelee, että Manner-Suomen puolella moinen kriisikunta olisi jo kuollut ja kuopattu, mutta syrjäisellä saarella palvelut turvataan.

”Lohjalla lähikoulun säilymiseksi piti joka vuosi taistella, eivätkä lähipuodit pärjänneet kilpailussa isoille”, Terhi toteaa.

Töitäkin on tarjolla vaikka minkälaista: koululla, vanhustentalolla, taksikuskina ja rakennushankkeissa. Saarelle suunnitellaan jopa omaa panimoa tai ginitislaamoa, jos löytyy innokas yrittäjä. Valokuitu mahdollistaa myös etätyöt.

”Asuinpaikkana tämä on rauhallinen, turvallinen ja mukava, kun kaikki tuntevat toisensa. Täällä on aikaa olla ja höpötellä. Hektisyys ja kiire puuttuvat”, Raimo kuvailee.

Terhi puolestaan iloitsee, ettei tarvitse enää elää auton ratissa. Kun kaikki löytyy läheltä, jää enemmän vapaa-aikaa.

Kiireisen kesän jälkeen kauppiaspari nauttii rauhasta. Kaupalla pistäytyy verkkaiseen tahtiin kyläläisiä ostoksilla ja syömässä pizzaa, jonka paistamisen Virrat keksivät aloittaa. Saarella ei ole ravintoloita auki talvisin.

Kesän tuotolla porskutellaan hiljaisen talven yli. Raimo kertoo paiskineensa kesällä 90 tunnin työviikkoja. Kauppa avattiin juhannuksena suoraan kesäsesonkiin, joten hyllyt tyhjenivät vauhdilla sitä mukaa, kun niitä ehti täyttää.

Piskuisessa Kökarissa viihtyy noin 2 500 kesäasukasta ja matkailijoita käy vuosittain yli 30 000. Heistä suurin osa on veneilijöitä, jotka piipahtavat kaupalla ostamassa juotavaa, herkkuja, aamiaistarvikkeita ja grillattavaa. Myynti kymmenkertaistuu talvikaudesta, joka kestää syyskuusta ainakin pääsiäiseen.

Tuoretavarat saapuvat puotiin valtaosin Ahvenanmaalta ja kuivatuotteet mantereelta. Lautta kulkee Manner-Suomeen talvella neljästi viikossa.

Ahvenanmaan maakuntahallinnon arvion mukaan kesäsesongin aikana pää- ja pikkusaarten välillä sukkuloivien autolauttojen matkustajista on turisteja yli 90 prosenttia. Vaikka talvella vuoroista neljäsosa karsitaan, moniin pikkusaariin pääsee kolme neljä kertaa päivässä.

Laivaliikenteen täytyy olla suhteellisen kallista, kun marraskuisena tiistaina kookkaassa Ålandstrafikenin autolautassa sohvallisine sisätiloineen ja kahviloineen on vain kourallinen matkustajia.

Osastopäällikkö Niklas Karlman Ahvenanmaan maakuntahallinnosta kertoo, ettei valtio rahoita suoraan Ålandstrafikenin toimintaa, vaan varat tulevat maakunnan budjetista.

Kauppiasparin mukaan Ahvenanmaalla asumisesta ei saa veroetuja, jos hieman alempaa kunnallisveroa ei lasketa.

Päivittäistavarat ovat Ahvenanmaan kaupoissa noin 11–17 prosenttia kalliimpia kuin Manner-Suomessa. Bensa maksaa Kökarissa noin 20 senttiä litralta enemmän kuin mantereella.

Ahvenanmaa saa maakunnista eniten valtion tukea, mistä jotkut ovat kateellisia. Perussuomalaiset esitti vastikään, että Ahvenanmaalle maksetuista vajaan 250 miljoonan euron tasausmaksuista vähennettäisiin sata miljoonaa euroa.

”Ahvenanmaan maakuntahallinto on velaton ja väkilukuun suhteutettuna valtion menot ovat Ahvenanmaalla suurin piirtein kaksinkertaiset muun Suomen keskiarvoon verrattuna. Lisäksi Manner-Suomi tukee esimerkiksi tuulivoimaloiden syöttötariffien kustannuksia. Ahvenanmaa nauttii arvonlisäverovapautta, joka vähentää valtion tuloja ja piilotukee ahvenanmaalaisia yrityksiä. Ahvenanmaalla ei kerätä kiinteistöveroa vakituisesta asunnosta eikä Yle-veroa. Lisäksi julkinen liikenne on ilmainen”, luettelee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri puolueen tiedotteessa.

460 asukkaan Brändössä ei näy läpiajomatkalla auki olevia paikkoja, eikä juuri ihmisiäkään. Toiveikkaina kurvaamme saaren ainoan hotellin, Gullvivanin, pihaan. Iloksemme ovi narahtaa auki. Tiskin takana häärää paikan johtaja Eva Nordlund. Hän kertoo, että hotellin 83 sängystä on käytössä neljä. Asiakkaat ovat sillanrakentajia ja kalankasvattamon työntekijöitä.

”Mielellään ottaisimme lisää asiakkaita”, toteaa Nordlund ja lisää, että vilkas kesäkausi kuitenkin varmistaa kannattavuuden.

Turisteja näillä nurkilla pyörii huhti–­syyskuussa. Kevät tuo mukanaan bussilasteittain leirikoululaisia, jotka viihtyvät saaressa pyöräillen ja grillaillen. Retkiluistelijoita tulisi talvella, jos meri jäätyisi, mutta se on nykyään harvinaista.

Nordlund on asunut Brändössä koko ikänsä, eikä kaipaa muualle. Hän viihtyy saaressa, koska ”kesällä on vipinää ja ihmisiä, talvet lataillaan akkuja”. Myös yhteisö on tärkeä.

Ainoa rasite on, että kaikki lääkäri- ja kampaamokäynnit ovat aina lauttamatkan takana. Tosin Kustaviin matka kestää vain 45 minuuttia.

Saarella on hyvä kauppa, joskin keskivertoa kalliimpi. ”Turun Prismassa tulee käytyä usein.”

Brändön saarelle on luvassa vipinää. Hotellin kylkeen suunnitellaan EU-rahoitteista älysatamaa 60 veneelle ja saaren yhteen kolkkaan, Bellars­hamniin, rakennetaan asuin­taloja. Tontteja on noin 80, joten luvassa on paljon uusia asukkaita.

AHVENANMAA

Ahvenanmaalla kävi yli kaksi miljoonaa matkailijaa vuonna 2017. Vuonna 1997 kävijöitä oli alle 1,5 miljoonaa.

Turismin osuus bruttokansan­tuotteesta on noin 20 prosenttia. Koko Suomessa se on noin 2,5 prosenttia.

Asukkaita liki 30 000.

Työttömyysprosentti alle 4, koko Suomessa alle 9.

Merenkulun osuus brutto­kansantuotteesta noin viidennes, koko Suomessa 0,4 prosenttia.

Ahvenmaalaisten keski­määräiset veronalaiset tulot viime vuonna olivat 31 520 euroa. Koko maan keskiarvo oli 29 414.

Kunnallis­vero­prosentti oli 17,42, koko maan keskiarvo 19,9.

Lähteet: Ahvenanmaan maakuntahallinto, Vero­hallinto