Henkistä jaksamista kannattaa vaalia korona-arjen keskellä: "Pidä yhteyttä läheisiin, jaa myötätuntoa myös itseä kohtaan"
Pelastakaa Lapset ry:n kysely tuo esiin lasten ja nuorten tuskaa poikkeustilanteessa. Järjestöt myös muistuttavat, etteivät kaikki avun tarvitsevat saa apua verkon kautta.
Kaikenikäisten arki on muuttunut poikkeustilan vuoksi. Lapselle kuukausi tai kaksi on erityisen pitkä aika. Kuva: Jukka PasonenVaikeudet jaksaa koronakriisin poikkeuksellisessa tilanteessa näkyvät vapaaehtoisjärjestöjen työssä.
"Moni yrittää selviytyä yksin, kun ajattelee, ettei voi hakea apua eikä halua kuormittaa muita", totesi Mieli Suomen Mielenterveys ry:n johtaja Outi Ruishalme valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Hän kuitenkin kannusti jakamaan kokemuksia. "Huoli vähenee, kun sitä jakaa."
Vaikeudet näkyvät eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien elämässä eri tavoin.
Nuoria ja lapsia rasittaa, kun ei ole normaalisti mahdollista tavata ystäviä koulussa ja harrastuksissa. Isovanhemmat harmittelevat, kun lapsia ja lastenlapsia ei pääse tapaamaan. Mielenterveyspalveluja on tauolla. Alkoholinkäyttö on lisääntynyt perheissä.
Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta kertoi, että lapsille ja nuorille tehty kysely kertoo ahdistuneisuuden, yksinäisyyden ja väsymyksen tunteista.
"Jopa itsetuhoisia ajatuksia tuli esiin. Tulokset ovat huolestuttavia, vaikka ne eivät välttämättä valitettavasti yllätäkään", hän sanoi.
Hän muistutti, että poliisi on joutunut useammin kotikäynneille. Toisaalta lasten ja nuorten huostaanotot ovat vähentyneet, kun koulun ja päiväkodin kautta ei kyetä seuraamaan lasten arkea.
"Muutama kuukausi on lasten elämässä pitkä aika. Meidän aikuisten tehtävä on luoda huolenpitoa", hän painotti.
Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula totesi, että kriisit eivät kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti – ei koronakaan.
"Toisilla on enemmän resilienssiä (sietokykyä). Ne, jotka olivat haavoittuneessa asemassa jo tätä ennen, ovat sitä varmasti nyt entistä enemmän", hän arvioi.
Järjestöjen työ on kannatella apua tarvitsevia. Kumpula huomautti, että palvelut keskittyvät usein verkkoon, mutta kaikki eivät sitä kautta apua saa.
Toisaalta vapaaehtoisen avun määrä on noussut niin järjestöjen kautta kuin suoraan ihmisten kesken.
"Moni on löytänyt itsestään auttajan. Kohtaamisen väline tai tapa on toisarvoista. Halu auttaa on tärkeintä."
Ruishalme antoi hyviä käytännön vinkkejä siihen, kuinka omasta jaksamisestaan voi pitää huolta:
"Voimme itse vaikuttaa huolehtimalla päivärytmistä. Nuku ja syö hyvin, liiku ja ulkoile, jos se on mahdollista."
"On tärkeä olla myötätuntoinen niin itselle kuin muille. Nyt ei ole aika pingottaa eikä asettaa kovia tavoitteita."
"Läheisiin yhteyden pitäminen on tärkeää. Toinen ilahtuu, ja se tuottaa myös iloa itselle."
"Apua on saatavissa. Ei kannata jäädä yksin vaan hakea apua."
"Toivon, että jaksamme ja jaamme yhdessä. Pyrimme tukemaan toisiamme."
Jaksamisen henkeä pyritään luomaan hallituksen ja järjestöjen yhteisellä Suomi toimii -aloitteella. Sen tavoite on jakaa sosiaalisen median kanavissa merkinnöillä #suomitoimii #yhdessä erilaisia esimerkkejä ja myönteistä tulevaisuuden uskoa tuovia malleja arjen selviämiseen. Niitä voidaan myös hyödyntää koronakriisin jatkohoidossa.
Aloite lanseerattiin perjantaina tiedotustilaisuudessa, jossa pääministeri Sanna Marin kannusti tarttumaan puhelimeen avun saamiseksi.
Järjestöt auttavat:
Pelastakaa Lapset ry on koonnut vinkkejä arjesta selviämiseen varsinkin lapsiperheille.
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 25250111.
Tietoa muista tukiverkon palveluista
Punaisen Ristin tukipuhelin päivystää kello 8–21 numerossa 0800 100 200
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


