Laki suojaa yrityksiä heikosti verkkohäirinnältä – oikeutta on vaikea saada
Sosiaalisessa mediassa tapahtuneita ylilyöntejä tai häirintää ei voi perustella sananvapaudella.
Yritysten on tietyissä määrin kestettävä arvostelua sananvapauden nimissä. Jos teko kohdistuu yrittäjään itseensä, voi kirjoittelija syyllistyä kunnianloukkaukseen. Kunnianloukkaus tarkoittaa tässä tapauksessa valhellisen tiedon tai vihjauksen esittämistä yrittäjästä ja teko aiheuttaa kärsimystä ja vahinkoa yrittäjälle tai siitä seuraa häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kuva: Juho LeskinenVerkkohäirintä on yleistynyt tasaisesti 2000-luvun kuluessa sosiaalisen median myötä, kertoo juristi ja Somelaw oy:n perustaja Katariina Ruuskanen. Usein häirintä täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Tyypillisissä rikostapauksissa syyllistytään kunnianloukkaukseen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai viestintärauhan rikkomiseen.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 kyseisiä rikoksia tuli viranomaisten tietoon 3 232 kappaletta ja vuonna 2022 vastaava luku oli 7 128
Laki suojelee yksityishenkilöä verkkohäirinnältä, ainakin periaatteessa. Vuosien 2006 ja 2022 välillä edellä mainituista rikosnimikkeistä vain reilu 40 prosenttia on saatu selvitettyä.
”Tuomiotilastojen valossa uhrit eivät saa oikeutta.”
Jos tapaus päätyy oikeuteen, prosessi on usein pitkä, raskas ja kallis, Ruuskanen kertoo.
Pitkät käsittelyajat ovat Ruuskasen mukaan olleet kauan tiedossa. Kankeat oikeusprosessit ja vähäiset ennakkotapaukset nostavat uhrien kynnystä hakea oikeutta.
”Tuomiotilastojen valossa uhrit eivät saa oikeutta.”
Yritysten asema someryöpytyksessä on vielä heikompi kuin yksityishenkilöillä.
Ruuskanen kertoo, että juridisesti katsottuna yritysten on tietyissä määrin kestettävä arvostelua. Tätä perustellaan kuluttajan oikeutena ja sananvapautena. Yrityksen kunniaa ei voi loukata.
Jos esimerkiksi valheellisen tiedon levittäminen aiheuttaa yritykselle suoria taloudellisia vahinkoja, voi yritys kuitenkin hakea korvauksia. Voi kuitenkin olla hankala näyttää vahinkojen johtuneen juuri somekirjoittelusta.
Jos teko kohdistuu yrittäjään itseensä, voi kirjoittelija syyllistyä kunnianloukkaukseen.
Raja laillisen kritiikin ja rikoksen tunnusmerkit täyttävän teon välillä hämärtyy usein ihmisillä. Asiattomuuksia saatetaan perustella sananvapaudella.
Ruuskanen korostaa ja muistuttaa, että häirintä ei kuulu sananvapauteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
