Suomen pohjoisimman maatilan viljelijä Guttorm toivoo Utsjoelle jouluksi lunta ja pakkasta

Urho Guttorm muistelee, että vanhan ajan joulut olivat kovien pakkasten jouluja. "Jos talvi on kylmä, niin kesästä tulee lämmin ja satoisa." Kuva: Juha Kauppinen

Maanviljelijä Urho Guttorm toivoo jouluksi pakkasta ja lunta. Ei vesisadetta, koska kaikki heijastuu niin helposti kesään ja seuraavan kasvukauden aloitus voi myöhentyä, hän perustelee.

"Toivoisin sitä, että joulu olisi rauhallinen ja kaikki asiat olisivat kunnossa – ja kelit olisivat kohtalaisia", hän kertoo puhelimessa.

"Lunta saa tulla", hän lisää.

Suomen satavuotisjuhlallisuudet ja joulun juhlat tuovat vuoteen hienon päätöksen.

"Nämä ovat ihania juttuja", hän kertoo.

Suomen pohjoisimmalla maatilalla Utsjoen Nuvvuksessa oli haastatteluhetkellä 22 astetta pakkasta.

"Lunta ei ole hirveästi, vain 25 senttiä. Vasta käytiin nollan tienoilla", hän kertoo sääkuulumiset.

Nykyinen pakkasmäärä ei ole vielä paha. Kun mittari laskee lähelle neljääkymmentä, tilanne muuttuu.

"Vanhan ajan joulut olivat kovien pakkasten jouluja. Jos talvi on kylmä, niin kesästä tulee lämmin ja satoisa."

Kasvukausi on ollut Utsjoella Guttormin mukaan huono: kesä oli kylmä ja sateinen. Jopa Tenon vedenkorkeus oli kevään tasolla aina elokuulle saakka, hän kuvailee.

"Heikosti on mennyt. T-paitakelejä ei ollut ollenkaan"

MT vierailu Guttormin tilalla viime maaliskuussa. Tuolloin näköpiirissä olivat alkavat kevätyöt.

Guttorm summaa marraskuun viimeisenä päivänä, että ensimmäinen nurmisato oli surkea. Yhdeltä, noin puolentoista hehtaariin peltolohkolta ajettiin rehua vain muutama paali.

Peltojen märkyys esti tietyille peltolohkoille pääsyn. Myös heinän niittäminen keskeytyi välillä veden vuoksi.

"Syksyn sato oli sen verran parempi, että pärjätään nippanappa ensi kesäkuuhun. Ostoheinälle ei ole tarvetta"

Aiempina vuosina Guttorm on tottunut myymään heinää satoja paaleja poromiehille.

"Kesän jälkeen myyntiheinää ei ole ollenkaan."

Tilalle kokeiltiin uutta timoteitä, mutta se ei kerinnyt kunnon kasvuun.

"Heinät jäivät liian mataliksi ja ne tukehtuivat vesimäärään."

Tenon kalastusrajoitukset tulivat viime kesänä voimaan.

Guttorm sanoo, että kalakesä on ollut huono. Tenon vedenpinta on ollut korkealla ja verkkopyyntiin sopivia kostepaikkoja ei ole ollut riittävästi. Kaiken lisäksi uusi Tenon sääntö on rokottanut paikallisten saaliita.

Aiemmin verkkokalastus käynnistyi 20. toukokuuta ja se jatkui elokuun loppuun saakka.

"Nyt se alkaa kesänkuun alussa ja loppuu heinäkuun viimeinen päivä. Kausi on lyhentynyt puolellatoista kuukaudella."

"Pakkasessa tällä hetkellä vain muutama kala."

"Helpointa on nyt hakea Norjan puolelta kaupasta kalaa, kun lähteä vuonon perälle kalastamaan."

Guttormin mukaan matkailijoille myytävistä kalastusluvista on ollut ajoittain pulaa. Hän toivoo, että sääntöä korjataan vielä. Kesä on osoittanut, että kun Norjassa on ollut vähemmän kalastusmatkailijoita, siellä on ollut tarjolla myös päiväkohtaisia kalastuslupia.

"Norjassa on ollut myytävänä lupia netissä, jos Suomen puolelta sellaista ei ole saanut. Samalla luvalla voi soutaa myös Suomen puolelle."

Tenossa ei ole kaikki ennallaan. Guttorm kertoo, että "roskakalan" määrä on lisääntynyt. Pientä kalaa ei enää joesta pyydetä.

"Siika- ja harriverkkoja ei saa enää pitää joessa. Haukea, siikaa, harria ja jopa ahventa alkaa olla paljon joessa. Kalat ovat saalistajia ja ne syövät lohen mätiä ja poikasia."

Muokattu otsikkoa 1.12.2017 kello 9:42: Lisätty tietoja Guttormista.