Tuomas Marjamäki sai audienssin suosikkikirjailijansa Kalle Päätalon kotiin Tampereen Kirvestielle toukokuussa 1993. Kuva: Tuomas Marjamäki
Ensikännit Kylli-tädin luona: Tuomas Marjamäki haastatteli koulupoikana omaan lehteensä Suomen eturivin julkkikset
Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli jo alaikäisenä omaan lehteensä lukuisia kuuluisuuksia näyttelijä Esko Salmisesta tasavallan presidentti Martti Ahtisaareen.
Usean sukupolven suomalaiset muistavat lapsuudestaan Kylli-tädin piirtämät sadut. Tuomas Marjamäki pääsi haastattelemaan taidemaalari Kylli Koskea Espoon palvelutaloon lokakuussa 1994. Kuva: Tuomas MarjamäkiMonen toimittajanalun tavoin Tuomas Marjamäen ura journalistina alkoi pikkupoikana tehdystä omasta lehdestä. Se on kuitenkin erikoista, että hän haastatteli jo alaikäisenä lehteensä lukuisia suomalaisia kuuluisuuksia.
Tuomas Marjamäki on aikuisiällä kirjoittanut tietokirjat muun muassa Kummelista, Mikko Alatalosta, Simo Salmisesta ja Uuno Turhapurosta. Tuorein kirja kertoo Vesa-Matti Loirista ja elämäkerta Irwin Goodmanista ilmestyy 14. syyskuuta.
Marjamäki toimitti Lyhtypirtin Viestiä vuosina 1989–1996. Majansa mukaan nimetyn lehden hän perusti 11-vuotiaana.
Hän haastatteli lehteensä kasvokkain poikavuosina esimerkiksi näyttelijä Sylvi Salosta, Johannes ja Kyllikki Virolaista, Kalle Päätaloa, Esko Salmista, Juice Leskistä ja tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta Mäntyniemessä.
”Ei minua jännittänyt lapsena ottaa yhteyttä julkkiksiin. Toki esimerkiksi Tarmo Manni ja Kari Suomalainen olivat aika pelottavia hahmoja. Kukaan ei lässyttänyt haastatteluissa, vaan he suhtautuivat minuun tasavertaisesti kuin aikuiseen”, Marjamäki kertoo.
Kun Googlea ei ollut vielä käytettävissä 1990-luvun alussa, hän hankki pohjatiedot henkilöistä Tiedon värikäs maailma ja Kuka kukin on -kirjoista.
Ensimmäinen Lyhtypirtin Viestin julkkishaastateltava oli teatterineuvos Sylvi Salonen (1920–2003). Kangasalla asuva 12-vuotias poika katseli videolta usein Tankki täyteen -sarjaa. Hän tarkisti huvikseen, löytyisikö näyttelijöiden numeroita Pirkanmaan puhelinluettelosta.
Äitinsä kiellosta huolimatta Marjamäki soitti Emmi Vilénille eli Sylvi Saloselle, joka vastaili lankapuhelimessa ystävällisesti kysymyksiin.
Marjamäki lähetti Saloselle lehtiä ja sai usein kiitoskirjeen. Kerran Sylvi lähetti Tuomakselle vapaaliput teatteriin sekä 20 markan setelin.
Helmikuussa 1992 hän pääsi tekemään haastattelun Salosen kotiin Tampereelle. ”Voi herranen aika, oletko sää noin pieni?” näyttelijä huudahti heti ovenraosta.
Sitten Salonen alkoi kauhistella, ettei pojalla ollut villasukkia mukana.
”Laitoin jalkaani Sylvin neulomat tossut, jotka sain sitten pitääkin. Vierailuni päätteeksi hän tarjosi Tapolan Tulikeppi-makkaroita.”
”Tapaaminen Johannes Virolaisen kanssa oli mahtava. Söimme mansikoita suoraan kasvimaalta.”
Mauno Koivistolta Tuomas Marjamäki sai kirjeen, mutta Martti Ahtisaarta hän pääsi haastattelemaan kasvokkain lokakuussa 1995. Lukion englannin uusintakoe jäi väliin, kun presidentin kansliasta vahvistettiin haastatteluaika. Kuva: Tuomas MarjamäkiJohannes ja Kyllikki Virolaista Marjamäki haastatteli ensin kirjeitse. Tapaaminen Vironperällä Lohjalla järjestyi heinäkuussa 1992. 13-vuotias nuorimies matkusti paikalle bussilla kahdella vaihdolla.
”Heti alkuun piti soittaa puhelimella äidille, että olen päässyt turvallisesti perille. Tapaaminen Johannes Virolaisen kanssa oli mahtava. Söimme esimerkiksi mansikoita suoraan kasvimaalta.”
Hän ehti olla Vironperällä kaikkiaan viisi tuntia. Saappaita riisuessaan 78-vuotias valtioneuvos huikkasi puolisolleen uutisen, joka olisi kelvannut myös isoille tiedotusvälineille.
”Mie soitin Eskolle ja puhuin siitä Kauko Juhantalon asiasta. Kyllä sen nyt täytyy lähteä hallituksesta.”
Seuraavana päivänä lahjusskandaalin keskelle joutunut kauppa- ja teollisuusministeri soitti lomamatkaltaan pääministeri Esko Aholle ja ilmoitti jättävänsä paikkansa.
Isäntä äkkäsi, että Marjamäki oli puhunut kiinnostuksesta presidentteihin. Virolainen ehdotti, että käydään yhdessä Mannerheimin aikanaan omistamassa Kirkniemen kartanossa. Se sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä Vironperältä.
”Virolainen oli itsekin pääministeri ja presidenttiehdokas. Johanneksella oli joku vanha autonlousku Toyota. Hän ajoi ilman turvavyötä ja minua pelotti etupenkillä jo vilkkaan Lohjantien ylittäminen”, hän kuvailee.
Virolaiset tekivät myös Lyhtypirtin Viestin kestotilauksen. Isä tuli hakemaan nuoren toimittajan kotiin, mutta vasta kotona hän huomasi jättäneensä takkinsa Lohjalle. ”Kyllikki lähetti sen minulle postissa.”
Johannes ja Kyllikki Virolaista Tuomas Marjamäki haastatteli ensin kirjeitse. Tapaaminen Vironperällä Lohjalla järjestyi 1992 vuoden heinäkuussa. Marjamäki oli silloin 13-vuotias koulupoika. Kuva: Tuomas MarjamäkiTuomas Marjamäki jäi koukkuun Kalle Päätalon tuotantoon luettuaan 12-vuotiaana Täysi tuntiraha -romaaniin. Päätalo-fanit tietävät, että Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa isä-Herkko on mielisairaalassa ja Kalle menettää poikuutensa.
Päätalo kieltäytyi ensin kirjeitse haastattelusta, mutta sitkeytensä ansiosta Marjamäki sai audienssin suosikkikirjailijansa kotiin Tampereen Kirvestielle toukokuussa 1993.
”Kalle oli hyvin jäyhä ja lämmin persoona, ja vaimosta Leenasta jäi sydämellinen vaikutelma”, Marjamäki muistelee.
Vierailu kesti neljä tuntia. 14-vuotias päätoimittaja oli lukenut siinä vaiheessa jo kymmenen kirjaa omaelämäkerrallisesta Iijoki-sarjasta.
”Päätalo kiikkui keinutuolissa ja vastasi kysymyksiini naama peruslukemilla. Välillä häntä hymyilytti, että oletpa sinä tarkasti lukenut kirjani.”
”Päätalo kiikkui keinutuolissa ja vastasi kysymyksiini naama peruslukemilla.”
Tuomas Marjamäki
Vapaa kirjoittaja, kirjailija, toimittaja ja yrittäjä.
Syntyi vuonna 1978 Tampereella, kasvoi lapsuutensa Kangasalla.
Ainutkertainen toimittajakurssi Aamulehden Akatemia 1997–1998. Suoritti varusmiespalveluksen Ruotuväki-lehdessä.
Työskenteli Ilta-Sanomissa eri tehtävissä 2001–2009. Apu-lehden toimituspäällikkö 2009–2018. Nykyään itsenäinen yrittäjä.
Kirjoittaa tietokirjoja ja kaunokirjallisuutta. Käsikirjoittaa draamasarjaa Ylelle. Tekee lehtijuttuja. Tuottaa tietokirjoja Docendolle.
Tehnyt elämäkerrat esimerkiksi Simo Salmisesta, Spede Pasasesta, Mikko Alatalosta ja Vesa-Matti Loirista. Tietokirjat muun muassa suomalaisesta viihteestä, Kummelista ja Uuno Turhapurosta.
Romaanit Siitä tulikin farssi (2018) ja Myöhäistä katua (2020). Lastenkirja Nollis – maailman ainoa nollasarvinen (2022), joka palkittiin Arvid Lydecken -palkinnolla 2023.
Perheeseen kuuluu kaksi lasta.
Asuu Helsingissä mutta viettää paljon aikaa myös Kymenlaaksossa.
Usean sukupolven suomalaiset muistavat lapsuudestaan Kylli-tädin piirtämät sadut. Tuomas Marjamäki pääsi haastattelemaan taidemaalari Kylli Koskea Espoon palvelutaloon lokakuussa 1994.
88-vuotias Koski tuli vastaan 16-vuotiasta Marjamäkeä palvelutalon ovelle.
Parin tunnin haastattelun jälkeen Koski kertoi että hänelle tuodaan pian ruokaa. Yhteinen ateria sopi mainiosti, koska nuorella miehellä on aina nälkä.
”Olin kauhuissani, kun ruoka paljastui inhokikseni kaalilaatikoksi.”
Onneksi Koski ehdotti palan painikkeeksi jääkaappikylmää valkoviiniä. Marjamäki ei ollut tätä aiemmin maistanut alkoholia lusikallista enempää.
”Hän kaatoi Temptation Island -tyylisen lasillisen valkoviiniä reunoja myöten. Join vielä toisen samanlaisen lasillisen tajuamatta, kuinka humalaan siitä tulee”, hän kertoo.
Lyhtypirtin Viestin päätoimittaja oli aikamoisessa hiprakassa, kun isä tuli hakemaan häntä autolla kotiin.
”Haisin alkoholilta, mutta ei isä voinut kuvitellakaan, että vedin ensikännin Kylli-tädin kanssa.”
Näyttelijä Sylvi Salonen oli Tuomas Marjamäen ensimmäinen julkkishaastateltava. Hänet muistetaan erityisesti komediasarjasta Tankki täyteen.Spede Pasasesta ja Vesa-Matti Loirista Tuomas Marjamäki on kirjoittanut aikuisiällä tietokirjat, ja häntä voi luonnehtia myös Veskun luottotoimittajaksi.
Lyhtypirtin Viestiin Marjamäki ei kuitenkaan saanut herrojen haastattelua kovasta yrityksestä huolimatta.
Speden autopuhelimeen nuorukainen soitti kymmenkunta kertaa ja Pasanen kieltäytyi aina kiireeseen vedoten. Lopulta viihteentekijä lupasi haastattelun heinäkuussa 1993 Helsingissä.
Marjamäki soitti pääkaupungista sovitusti Spedelle, mutta hän vastasi naurahtaen olevansa Keski-Suomessa.
”Soitin Ere Kokkoselle ja kysyin, voinko mä edes sua haastatella Uuno-leffoista. Hän kutsui minut kotiinsa. Se oli onni onnettomuudessa, koska Erestä tuli ammatillinen adoptioisäni”, Marjamäki sanoo.
Tunnettu elokuvaohjaaja Ere Kokkonen tykästyi välittömästi 14-vuotiaaseen toimittajaan. Ohjaaja pyysi hänet heti seuraavana kesänä katsomaan Vääpeli Körmy -elokuvan kuvauksia. Kokkosen kautta Marjamäki pääsi tutustumaan moniin eturivin suomalaisiin näyttelijöihin ja taiteilijoihin.
Tuomas Marjamäki on aikuisiällä kirjoittanut tietokirjat muun muassa Kummelista, Mikko Alatalosta, Simo Salmisesta ja Uuno Turhapurosta. Tuorein kirja kertoo Vesa-Matti Loirista ja Yhdet vielä, Irwin -elämäkerta ilmestyy 14. syyskuuta. Kuva: PETRI MASTOsaksi Lyhtypirtin Viestin ansiota on se, että Tuomas Marjamäestä tuli myöhemmin suomalaiseen viihteeseen erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija.
Monet haastateltavat, kuten esimerkiksi näyttelijä Matti Ranin, suhtautuivat koulupoikaan avoimemmin kuin aikuisiin journalisteihin.
Kun Marjamäki pääsi tapaamaan monet edesmenneet värikkäät hahmot pikkupoikana, nykyjulkkikset eivät tunnu kovin hohdokkailta.
”Tunnen 1900-luvun hyvin, mutta koen oloni vieraaksi 2000-luvun Suomessa.”
Tuomas Marjamäkeä voi luonnehtia Vesa-Matti Loirin (1945–2022) luottotoimittajaksi. Hänen kirjoittamansa tietokirja Tuttujen kesken Vesku, ilmestyi Docendo-kustantamolta maaliskuussa. Kuva: KIRSI TUURAArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
