Virolainen ei ollut kekkoslainen
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma lausui avaussanat Johannes Virolaisen juhlakirjan julkistamistilaisuudessa eduskunnan auditoriossa maanantaina. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoArvovaltainen joukko kokoontui eduskunnan auditorioon maanantaina. Johannes Virolainen 1914–2000 -juhlakirjan julkistamistilaisuuden avaussanat käytti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd).
”Johannes Virolainen oli suuri suomalainen poliitikko, joka yltää valtiomiesten kiistattomaan kärkijoukkoon. Hän oli vahva maalaisliittolainen mutta myös vahva yhteistyöpoliitikko”, Heinäluoma kuvaili.
Heinäluoma luonnehti Virolaista yhdeksi sodanjälkeisen Suomen suurista hahmoista. Virolainen toimi kansanedustajana kuudella vuosikymmenellä 1945–1991.
Ministerinä hän oli kaikkiaan 15 hallituksessa, muun muassa pääministerinä vuosina 1964–1966. Ministeripäiviä hänelle on kertynyt enemmän kuin kenellekään muulle, kaikkiaan 6 169.
Virolaisen poliittinen perintö on poikkeuksellisen kattava. Karjalaisten evakkojen asutus, maaseudun kehittäminen, koulutus- ja sivistyspolitiikka sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen olivat Virolaisen leipälajeja.
Hänen syntymästään tulee kuluneeksi tammikuussa 2014 sata vuotta.
Virolainen teki ansiokkaan elämäntyön maataloustuotannon puolesta.
1940-luvun lopulla synnytetty maatalouden tulojärjestelmä luotiin Virolaisen aloitteesta. Hän sitoi maalaisliiton ja sosiaalidemokraatit aloitteen taakse ryhmäponnella.
Virolainen oli maatalousministerinä Karjalaisen I hallituksessa, joka antoi eduskunnalle 1962 maatalouden pysyväisluonteisen hintalakiesityksen, jossa maataloustulo sidottiin yleisen ansiotason kehitykseen.
”Vasemmisto vastusti lain pysyväisluonteisuutta voidakseen kiristää maalaisliittoa määräaikaisilla laeilla”, kirjoittaa Heikki Haavisto kirjan luvussa Viljelijä ja talonpoika.
Maalaisliitto-keskustapuolue ja SDP kävivät vuosikymmenten saatossa monia rajuja vääntöjä, joiden ytimessä oli maatalous. Erityisesti 1970-luvun rakennemuutoksen ja maaltamuuton pyörteissä Virolaisen panostus maatalouden hyväksi oli ratkaiseva.
Valtioneuvos, entinen pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Riitta Uosukainen ylensi puheessaan Virolaisen kaikkien aikojen karjalaiseksi.
”Iloni oli osallistua kirjan kirjoittamiseen karjalaisnäkökulmasta käsin. Johannes Virolainen oli kaikkia karjalaisuuden muotoja suvereenisti luotsannut heimopäällikkö. Karjalaisuus oli hänen persoonansa perusjärjestys.”
Uosukainen muistutti raittiusmies Virolaisen sanoneen ottavansa ryypyn sinä päivänä, kun Karjala palautetaan Suomelle. Tämän Virolainen oli sanonut Neuvostoliiton johtomiehille Nikita Hruštševille ja Nikolai Bulganinille.
Virolainen ei ollut koskaan kekkoslainen, korostaa Heikki Vento, joka on yksi kirjan kirjoittajista.
Juhlakirjassa kiinnitetään huomiota Virolaisen Kekkoseen ja maalaisliiton K-linjaan kohdistaman kritiikin ankaruuteen 1960-luvun alkuvuosista lähtien.
Se käy ilmi Virolaisen muistiinpanoista, vaikka julkisissa puheissa ja kirjoituksissa arvostelu oli siloteltua.
Virolainen tasapainoili kirjan mukaan oman tahtonsa, Kekkosen linjan sekä Maalaisliiton K-linjan välillä.
”K-linjalla olleen keskustan nuorisojärjestön tyly kohtelu satutti Virolaista 1970-luvulla”, Vento toteaa.
Useiden kirjoittajien yhteisponnistuksena syntynyt teos koostuu teema-artikkeleista, joissa syvennytään Virolaisen poliittiseen uraan sekä ideologiseen ajatteluun. Kirjan toinen ulottuvuus rakentuu tiiviin, läpikuvitetun elämäkerran varaan.
Kirjassa valtioneuvos Virolaisen elämäntyötä arvioivat eri näkökulmista Riitta Uosukainen, Heikki Haavisto, Jaakko Numminen, Lasse Lehtinen, Erkki Liikanen, Jarmo Virmavirta, Jukka Koivisto, Pekka Perttula, Kari Hokkanen ja Seppo Sarlund.
Esipuheen on kirjoittanut Juha Sipilä ja kirjan avaa eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman tervehdys.
Johannes Virolainen 1914–2000 -kirjan ovat toimittaneet Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila, vapaa toimittaja Matti Simula ja politiikan toimittaja Heikki Vento.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
