Mainilan tapausta saatiin tuoreeltaan ihmettelemään ulkomaisia lehtimiehiä marraskuun lopussa 1939, sillä heitä jäi runsaasti Suomeen peruuntuneiden olympialaisten vuoksi. Kuva: SA-kuva
USA on sanellut Venäjälle kaksi asiaa, joita sen ei pidä tehdä – toinen niistä koskee Suomea, sotilasprofessori kertoo
Neuvostoliitto synnytti talvisodan paljolti samoin keinoin, joilla Venäjä yli 80 vuotta myöhemmin kävi Ukrainan kimppuun.
Jatkosotaa pidetään jatkona talvisodalle. Hyökkäysvaiheessa otettiin talvisodassa menetetyt alueet melko nopeasti nopeasti takaisin korkojen kera. Kuva: SA-kuvaSuomen vanhan rajan pinnassa sijaitseva Mainilan kylä on pieni, mutta silti kokoaan suurempi. ”Mainilan laukaukset” on jo juurtunut yleiskieleen ja kuvaa tilannetta, jossa hyökkääjä yrittää lavastaa vastapuolen syylliseksi ja oikeuttaa siten toimintansa.
Taustalla ovat tapahtumat, joissa Neuvostoliitto väitti 26. marraskuuta 1939 Suomen ampuneen seitsemän tykinlaukausta rajan yli Mainilassa. Alkoi muutaman päivän muodolliseksi osoittautunut diplomatia, jonka jälkeen puna-armeija hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939. Alkoi talvisota.
Jo tuolloin tiedettiin, ettei Suomen tykistö olisi edes yltänyt ampumaan Mainilaan. Nykyään tutkijat pohtivat vain, ampuiko sinne kukaan.
Tekaistu provokaatio on usein suunnitelmallisen toiminnan huipentuma, sanoo sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Jo vuosisatoja hyökkääjä on pohjustanut hyökkäystä melko samalla kaavalla. Ensin luodaan vastapuolesta viholliskuvaa jopa vuosien ajan, ja sitten hyökätään kuvitteellisen uhan edessä ja ”vapautetaan” vallatun maan väki.
Neuvostoliitto riensi pelastamaan 1939 Suomen työväestöä valkoisilta lahtareilta. Natsi-Saksa toisteli pelastavansa maailman idän arojen raakalaisilta ja juutalaisilta, kun se vuonna 1941 hyökkäsi Neuvostoliittoon. Vuonna 2022 Venäjä kertoo tarinaa, jossa se pelastaa Itä-Ukrainan väestön natsien ja länsimaiden ikeestä.
Huhtisen mielestä Venäjä alkoi muokata kansalaisten mieliä hyökkäykseen Ukrainaa vastaan jo 2010-luvun alkupuolella.
”Kansaa on vaikea saada hyökkäyksen taakse, jos heitä ei saada uskomaan, että joku uhkaa heitä.”
”Mainilan laukaukset” on pääasiassa tarkoitettu perustelemaan hyökkäys kotimassa. Tosin ne voivat tosin saada kaikupohjaa ulkomaillakin, niin hullulta kuin se kuulostaakin.
”Kremlin taktiikka on tehdä mustasta valkoista ja valkoisesta mustaa. Niihin osin uskotaan maissa, joissa luku- ja kirjoitustaito on heikkoa ja joissa länsimaihin suhtaudutaan epäillen esimerkiksi kolonialismin perinnön vuoksi.”
Kremlin sumutukseen uskotaan Venäjällä ja maissa, joissa länttä karsastetaan.
Länsi pyrkii vastaamaan provokaatioihin paljastamalla ne ennen toteutusta. Englannin ja Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatiot ovat viime aikoina kertoneet, mitä Kreml aikoo seuraavaksi. Paljastettu suunnitelma ehkäisee sen toteutusta ja pakottaa miettimään uusia juonia, jos tieto pitää paikkansa.
Viime aikoina on annettu ymmärtää, että Venäjä suunnittelee provokaatioita Valko-Venäjällä saadakseen liittolaisensa mukaan rintamalle.
Turvatakuut ja -yhteisöt ehkäisevät etukäteen sotia vain, jos niillä on tarpeeksi pelotetta. Kansainliitto oli liian heikko, ja myös YK:lla Venäjä pyyhkii lattiaa. EU:n antama suoja on jo vahvempi ja Naton turvaverkko lähes tekemätön paikka.
”Yhdysvallat on suorin sanoin ilmoittanut Venäjälle missä menevät rajat, joita ei voi ylittää. En usko, että Venäjä lähtee kokeilemaan niitä.”
Ensimmäinen on Huhtisen mukaan ydinaseiden käyttö, mikä aiheuttaisi Yhdysvaltojen puuttumisen aseellisesti Ukrainan sotaan. Toinen on hyökkäys Nato-maata vastaan.
”Tähän joukkoon voidaan rinnastaa jo Ruotsi ja Suomi, sillä Yhdysvallat on antanut näille maille turvatakuut hakuprosessin ajaksi, kuten myös esimerkiksi Englanti.”
”Jos Yhdysvallat ja Nato söisivät sanansa, ne menettäisivät kasvonsa ja koko yhteisö hajoaa.”
Huhtinen näkee, että länsimaiden on pakko pitää kirjatuista ja lausutuista sopimuksista kiinni tositilanteessa. Muuten takeiden antaja menettäisi kasvonsa ja koko yhteisö hajoaa. Siihen ei Natolla ja Yhdysvalloilla ole varaa – ja myös Venäjä tietää tämän.
”Diktatuureissa pelisääntöjen noudattaminen on toisenlaista, ja sääntöjä yritetään muuttaa koko ajan.”
Välillä turvatakeet toimivat dominopelin tavoin, kun yhden maan joutuminen sotaan laukaisee turvaverkostot. Ne aiheuttivat Euroopassa ensimmäisen maailmansodan ja tavallaan myös toisenkin, kun Saksan hyökkäys Puolaan sai Englannin ja Ranskan tarttumaan aseisiin.
Mainila palasi Suomen hallintaan muutaman vuoden ajaksi jatkosodassa. SA-arkistossa on Suomen silloisen propagandakoneiston valokuvia, joissa ylipäällikkö Mannerheim seurueineen tähyilee savuavaa Leningradin kaupunkia – mistäs muualta kuin Mainilasta käsin.
Juttua muokattu 5.12.2022 klo 7.30: Haastateltavan nimi korjattu.
Puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheim seurueineen takaisin vallatussa Mainilassasyyskuussa 1941. Kuva: SA-kuvaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
