Greta Thunberg -aallolla EU-parlamenttiin surffaneet viherintoilijat vaihtuvat EU-vastaisiin oikeistopopulisteihin − maailmanparantajien paratiisi uhkaa halvaantua

Heidi Hautala (vihr.), Petri Srvamaa (kok.) ja Nils Torvalds (ruots.) jättävät EU-parlamentin eivätkä ole ehdolla kesäkuun eurovaaleissa, Kuva: Juha Roininen

Yli 700 sivuraiteelle joutunutta poliitikkoa junailemassa rahaa omiin maihinsa ja kasvattamassa eurooppalaisten elämää hankaloittavaa byrokratiahirviötä.

Tällaista EU-parlamentin sättimistä kuulee edelleen eri puolilla Eurooppaa. Se ei välttämättä ole enemmistön näkemys, mutta sillä on merkitystä.

Heidi Hautala (vihr.) ei kehnoa mainetta allekirjoita.

”Tämän parempaa paikkaa ei ole, jos on joku missio maailman parantamiseksi”, EU-parlamentin ja varapuheenjohtajan tehtävät jättävä Hautala napauttaa MT:lle toimistossaan Brysselissä.

Heidi Hautala (vihr.) on yksi Suomen kokeneimmista mepeistä. Hän toimi päättyneellä vaalikaudella myös EU-parlamentin varapuheenjohtajana. Kuva: Juha Roininen

Hautalan oman mission kannalta parlamentti on pian loppuvalla viisivuotiskaudella todella ollut paratiisi. Unioni on keskittynyt torjumaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Suomessa se on näkynyt päätöksinä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä maa- että metsätalouteen.

Vihreät puolueena ja vihreys ylipäätään olivat vuoden 2019 EU-vaalien voittajia.

”Joka toinen, joka tänne silloin valittiin surffasi sisään Greta Thunberg -aallon harjalla”, toinen luopuja, Uudistuva Eurooppa -ryhmän (Renew) meppi Nils Torvalds (ruots.) sanoo ja viittaa nuoreen ruotsalaiseen ilmastoaktivistiin.

”Parlamenttiin tuli ympäristövaltiokunta, jossa kaikkien maiden ja puolueiden vihreät liittyivät yhteen”, hän heittää ja viittaa entisenä kommunistina ilkikurisesti Marxin oppeihin.

Koska aalto oli voimakas, EU-komission uuden puheenjohtajan, saksalaisen Ursula von der Leyenin piti vastata huutoon.

Komissio lähti runnomaan eteenpäin vihreän kehityksen ohjelmaa (green deal), jolla on tarkoitus pysäyttää luontokato ja tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ohjelma on viidessä vuodessa tuottanut yli 165 ilmasto- ja ympäristölakia.

”Von der Leyen korosti, että kyse ei ole vain päästövähennyksistä, vaan perustavasta suunnanmuutoksesta. Tämä oli meille tärkeätä”, Hautala tähdentää.

Myös Petri Sarvamaalle (kok.) EU-parlamentti on ”mahdollisuuksien talo”. Hän kuuluu keskustaoikeiston EPP-ryhmään, joka on parlamentin suurin. Sarvamaa jättää mepin tehtävät ja siirtyy Luxemburgiin EU:n tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Suomen ”ruokamepiksi” uransa alussa ilmoittautunut Sarvamaa näkee vihreän kehityksen ohjelman eri tavalla kuin Hautala.

”Se oli sokki, kun komissiolta alkoi 2020 keväällä tulla ympäristö- ja ilmastolakiesityksiä. Kaamein esimerkki oli metsästrategia”, kokoomusmeppi kertaa.

Petri Sarvamaa (kok.) julistautui Suomen ruokamepiksi, kun hän pääsi parlamenttiin vuonna 2012. Nyt hän siirtyy EU:n tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi Luxemburgiin. Kuva: Juha Roininen

Parlamentti valmisteli oma-aloitemietinnön metsästrategiasta. Siinä korostettiin ilmasto- ja ympäristöasioiden rinnalla taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Ne komissio sivuutti hollantilaisen varapuheenjohtaja Frans Timmermansin johdolla metsästrategiassa sekä pääsääntöisesti myös muissa ilmasto- ja ympäristölaeissa. Esitykset ajettiin parlamentissa läpi vahvasti vihertävän ympäristövaliokunnan tuella.

Mitä pidemmälle vaalikausi eteni, sitä suuremmaksi komission linjaa kyseenalaistavien joukko kasvoi. Asetelma kärjistyi, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan suisti Euroopan syvään energiakriisiin.

Nils Torvaldsin mielestä kyse oli EU:n lainsäädäntökoneiston valuvioista. Lakeja valmistellaan ja viedään eteenpäin sekä komission pääosastoilla että parlamentin valiokunnissa tiukan alakohtaisesti. Kokonaisnäkemys lakien laajemmista vaikutuksista puuttuu. Sääntelyssä mennään syvälle yksityiskohtiin. Byrokratiahirviö kasvaa.

”Kutsun tätä ranskalaiseksi taudiksi, koska järjestelmä on luotu Ranska-vetoisesti. Komissiossa perusolettamus on, että yksityiskohtaiset pykälät soveltuvat kaikkiin jäsenmaihin ja kattavat kaikkien tarpeet”, Torvalds erittelee.

Nils Torvaldsin (vihr.) mukaan tulevalla vaalikaudella teollisuusvaliokunta on avainasemassa, kun uusia ympäristö- ja ilmastolakeja sovelletaan käytäntöön. Kuva: Juha Roininen

2019 vaaleissa paikkansa uusineiden meppien osuus oli 40 prosenttia. Kokemusvaje on yksi EU-parlamentin ongelmista. Sekä Hautala että Sarvamaa kehottavat uusia edustajia etsimään mahdollisimman paljon liittolaisia yli ryhmärajojen.

”Kun jaksat juosta viisi vuotta ahkerasti, toisella kaudella pääset todella vaikuttamaan”, Sarvamaa evästää.

Torvalds neuvoo tulokkaita valitsemaan kokeneita avustajia. Ilman hyvää tiimiä parlamentti voi olla yksinäisen maailmanparantajan painajainen, missä kaikki etenee vain väärään suuntaan.

Oli EU:n yksipuolisessa ympäristölainsäädännössä kyse sitten järjestelmän vioista tai valitusta politiikasta, eurooppalaisille äänestäjille se ei maistu. Vihreät ajelehtivat kohti kirvelevää tappiota kesäkuun vaaleissa. Renew-ryhmällä, johon Torvalds ja Suomen keskustan mepit kuuluvat, on sama kohtalo. Laitaoikeisto on nousussa.

”On selvää, että siirtymä oikealle tapahtuu, mutta en usko, että se on niin järisyttävä, kuin mitä jotkut ennustavat”, kansainväliseen politiikkaan keskittyvän berliiniläisen SWP-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kai-Olaf Lang ounastelee.

Perussuomalaiset vaihtoivat vuosi sitten ID:stä (identiteetti ja demokratia), eli radikaalimmasta oikeistoryhmästä takaisin maltillisempaan ECR:ään. Sen mahtipuolueita ovat Puolan Laki ja oikeus (PiS) sekä Italian pääministeri Giorgia Melonin Italian veljet (FDI). Molemmille ryhmille povataan vaalivoittoa.

Ratkaisevin käänne näyttää tapahtuvan Ranskassa. ID:n vetojuhta, Marin Le Penin Rassemblement National (RN), on lyömässä presidentti Emmanuel Macronin Reneissance-puolueen. EU-kriittinen ja Venäjä-myönteinen ID voi RN:n ja myös Saksan AfD:n (Vaihtoehto Saksalle) siivittämänä kivuta EU-parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.

Le Penin voitto EU-vaaleissa vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan nousta Ranskan presidentiksi vuoden 2027 vaaleissa. Se olisi jääkylmä suihku EU:lle.

Parlamentin suurimmat ryhmät, keskustaoikeiston EPP ja sosiaalidemokraattien S&D, säilyttävät asemansa, mutta EU-myönteisen ja Ukrainan sodan kannalta tärkeän Venäjä-vastaisen koalition muodostaminen muuttuu vaikeaksi. Näin siitä huolimatta, vaikka ID ja ECR ovat sisäisesti hajanaisia ja tuskin kykenevät yhdistämään voimiaan.

”Olen huolissani siitä, että vaaleissa tulee selkeä siirtymä oikealle, mutta nykyistä linjaa muuttavaa toimivaa koalitiota ei synny”, Sarvamaa toteaa.

Valtaosa parlamentin ryhmistä hylkii laitaoikeistoa. EPP on tiettyyn rajaan asti valmis yhteistyöhön ECR:n, mutta ei Le Penin ID:n kanssa. Kokonaan oma lukunsa on se, mitä ryhmien ulkopuolelle jättäytynyt Unkarin pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolue tekee. Torvaldsin mukaan ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi saattaa jäädä vanha EPP:n, S&D:n, Renewn ja vihreiden koalitio, mutta myös sillä on haasteensa.

”Viime vuosien väännöt ovat etäännyttäneet EPP:tä ja vihreitä. Eroa on vaikea kuroa kiinni.”

Pahimmassa tapauksessa EU:lla on seuraavat viisi vuotta halvaantunut parlamentti. Se ei saa vauhtia EU:n puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen ja Ukrainalle on yhä vaikeampi kasata tukipaketteja. Myös taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen ja sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen kilpistyy.

Lisäksi kuluneella vaalikaudella urakoitujen ilmasto- ja ympäristölakien toimeenpano hidastuu eikä niiden kiistellyimpiä osia pystytä oikaisemaan tasapainoisemmiksi.

”Vaalituloksella voi myös olla ratkaiseva vaikutus siihen, miten EU:n budjetti jatkossa kehittyy ja otetaanko esimerkiksi yhteistä velkaa lisää”, saksalaistutkija Lang tähdentää.

Heidi Hautala ei vielä suostu heittämään pyyhettä kehään omiensa puolesta. Hän uskoo, että ympäristö- ja ilmastolakien vastaiselle rekyylille voi vielä muodostua vaaleissa vastavoima. Esimerkiksi yrityksissä kannetaan huolta siitä, että vihreässä siirtymässä painetaan jatkossa liikaa jarrua.

”Vihreät vetävät EPP:n vaikka väkisin mukaan enemmistöön jatkamaan Euroopan rakentamista”, Hautala vakuuttaa.

Vaikka laitaoikeiston ryhmiä syrjittäisiin, parlamentin kallistuminen laitaoikealle muuttaa EU:n päätöksentekoa. ECR ja ID saavat vaalivoittonsa turvin lainsäädäntötyön kannalta merkittäviä valiokuntapaikkoja. Ne pystyvät myös vaikuttamaan komission kokoonpanoon ja työohjelmaan.

”Komission kasaaminen voi vaalien jälkeen olla poikkeuksellisen repivää”, Nils Torvalds varoittaa. Hänen mukaansa pahimmassa tapauksessa EU:lla on uusi komissio vasta ensi vuoden alussa ja sen toimintakyky on luottamusta nakertaneen valintaprosessin vuoksi kehno.

EU aloittaa uuden vaalikauden vaikeista asetelmista. Ukrainan sota jatkuu, kansainvälinen tilanne kiristyy ja Eurooppa on heikoilla globaalissa talouskilpailussa. Kaikkea tätä taklaamaan tarvittaisiin iskukykyinen päätöksentekokoneisto. Sellaista Brysseliin ei kesäkuun vaalien myötä välttämättä saada.