Tiesitkö? Tavallinen tulostuspaperi sisältää matemaattista aivojumppaa – aihetta voi tutkia paperia taittelemalla

A4-arkin nimestä voi ensinnäkin päätellä, että se kuuluu standardiin A. Standardi A puolestaan on sarja, joka perustuu metrijärjestelmään. Kuva: Johannes Tervo

Paperipostin ja paperitulosteiden määrä vähenee jatkuvasti, mutta kun jotain tulostetaan, se tulostetaan todennäköisesti A4-kokoiselle paperiarkille. Oletko koskaan miettinyt, miksi kyseinen paperiarkki on juuri 210 kertaa 297 millimetrin kokoinen?

A4-arkin nimestä voi ensinnäkin päätellä, että se kuuluu standardiin A. Standardi A puolestaan on sarja, joka perustuu metrijärjestelmään.

Standardi A:n peruskoko, eli A0, on kooltaan yhden neliömetrin, mutta muodoltaan sama kuin A4-arkki, eli 841 kertaa 1189 millimetriä. Arkin kokosuhde on itse asiassa yhden suhde neliöjuuri kahteen, millä on eräs kätevä käytännön ominaisuus. Kun standardin A mukaisen paperin taittaa kahtia, lopputuloksena on saman standardin mukainen, mutta yhtä kokoa pienempi paperi, jonka mittasuhteet ovat samat kuin alkuperäisessä paperissa.

Toisin sanoen A0-arkin taittamalla syntyy A1-arkki, A1:n taittamalla A2 ja niin edelleen. A4-kokoinen arkki on siis samankokoinen kuin neljään kertaan taitettu A0-arkki, eli A4 on pinta-alaltaan neliömetrin kuudestoistaosa.

Vastaavasti esimerkiksi tavallinen postikortti on kooltaan A6. Tähän kokoon päästään, kun A4:n taittaa ensin kerran ja sitten vielä toisen kerran.

Lähde: A4-arkin salat (Yle 23.6.2016)