Pitkähermoinen kasvattaja ‒ ”Maaseudun lapsilla ja nuorilla on nykyäänkin melko hyvät käytöstavat”

Parikkalan Kirjolan koulun ja lukion rehtori Arto Juntunen viihtyy työssään maaseudulla. Ulkopuolisille hän jakaa koulun kuulumisia Instagramissa nimellä parikkalanrexi.  Kuva: Hanna Koikkalainen

Toukokuu on koulumaailmassa vuoden hektisintä aikaa. Vauhtia riittää ihan siihen asti, kun valkolakit on painettu päähän ja suvivirsi laulettu, toteaa rehtori Arto Juntunen.

”Siinä vaiheessa suomalainen opettaja on kyllä loman tarpeessa, ja niin on rehtorikin.”

Parikkalan Kirjolan yhtenäiskoulua johtava mies siirtyy kunnolla kesälomalle kuitenkin vasta, kun tulevan kouluvuoden lukujärjestykset ovat kunnossa. Niitä on hankala laatia kokonaan valmiiksi keväällä, sillä henkilöstöön saattaa tulla muutoksia vielä kesällä.

Korona-aikaan muutoksia on riittänyt pitkin vuotta päivittäin. Juntusen mukaan sijaisjärjestelyt vievät työaikaa edelleen jopa kohtuuttoman paljon.

”Yliopistokaupunkien lähistöllä sijaisten löytäminen on helpompaa. Tänne on pitkä matka, eikä näillä bensan hinnoilla kannata lähteä kauempaa muutaman tunnin takia”, pian vuoden Parikkalassa työskennellyt Juntunen harmittelee.

Vanhemmat eivät aina ymmärrä, ettei pätevän sijaisen saaminen ole aivan yksinkertaista lyhyellä varoitusajalla ja tilanteessa, jossa henkilökunnasta lähes neljännes saattaa olla yhtä aikaa sairaana tai karanteenissa.

Keväällä Juntunen on onnistunut ratkaisemaan ongelman osittain koulun omien abiturienttien avulla. Myös rehtori itse pitää joka viikko joitakin tunteja. Se antaa tuntumaa siihen, miten oppilailla menee.

Usein Juntunen kerää oppilailta nimettömiä palautteita siitä, mikä koulussa on hyvin ja mitä pitäisi parantaa. Kehitysehdotuksiin tartutaan, jos se vain on mahdollista. ”Oppilaita vartenhan tämä talo pyörii, heidän vanhempiensa verorahoilla.”

Oppilaiden palaute auttaa myös jaksamaan. Viimeksi voimia antoi ekaluokkalaisen spontaani toive, että rehtori tulisi uudelleen opettamaan matematiikkaa, koska tehtävän valmistuminen palkittiin oikealla leimalla.

Arto Juntusta hieman mietityttää, miten ensi talvena valmistuvan uuden puukoulun seinät onnistutaan pitämään töhrimättöminä. Rangaistuksia hän ei haluaisi koventaa, vaan löytä muita keinoja motivointiin.  Kuva: Hanna Koikkalainen

Juntunen on työskennellyt rehtorina lähes 30 vuotta, viidessä eri koulussa. Yksi näistä on ollut kaupunkikoulu, mutta parhaiten Vieremällä syntynyt ja kasvanut mies viihtyy maaseudulla.

”Maaseudun lapsilla ja nuorilla on nykyäänkin melko hyvät käytöstavat.”

Muutos nykyajan ja 1990-luvun välillä on kuitenkin selkeä. Oppilasaineksen kirjo on laajentunut ja ääripäät etääntyneet kauemmas toisistaan. ”Fiksut oppilaat ovat yhä fiksumpia, ja niillä, joilla on ongelmia, on niitä yleensä paljon.”

Koulun on kohdeltava oppilaita taustasta riippumatta melko samalla tavalla, mikä ei sovi kaikille. Eriytyminen lisää myös opettajan työn vaativuutta.

”Opettaja pyrkii antamaan jokaiselle jotakin, mutta joissakin ryhmissä osa oppilaista vie huomiota niin paljon, että fiksut joutuvat pärjäämään melko omillaan, valitettavasti.”

Juntusella riittää ymmärrystä kaikenlaisille nuorille. ”Etenkin yläkoululaisista osa etsii vahvasti itseään ja paikkaansa, osa kipuilee vanhempiensa kanssa. Sellaista teini-iän kuuluukin olla.”

Rehtorin huoneessa ääni ei kohoa, vaikka mikä olisi. ”Täällä otetaan rauhallisesti ja käsitellään asioita aikuisten tavalla. Samalla näytetään mallia nuorillekin. Huutokilpailuun jos lähtee, häviää varmasti.”

Juntunen muistuttaa, että juuri kasvattaminen on opettajan tärkein tehtävä, vaikka huomio painottuu yleensä opettamiseen. ”Yhtenäiskoulussa kaiken ikäisiä koskevien samojen sääntöjen pitäminen on hankalaa, mutta hyvä käytös on yhteinen vaatimus kaikille.”

Lukioikäisten paineet ovat Juntusen mukaan viime vuosina kasvaneet koviksi. ”Tänä päivänä lukiotutkinnosta ei ole oikeastaan paljon hyötyä, jos lukiossa ei pärjää hyvin.”

Uudistus, jonka tarkoituksena oli nopeuttaa lukion suorittamista, toimi käytännössä päinvastoin. Moni tavoitteellinen opiskelija käyttää nyt lukioon puoli vuotta tai vuoden tavallista enemmän, jotta ehtii kirjoittaa enemmän aineita ja parantaa niin mahdollisuuksiaan päästä jatko-opintoihin.

”Matematiikan rooli on jopa kummallisen korostunut. Siitä saa eniten pisteitä, vaikka hakisi yliopistoon opiskelemaan historiaa tai englantia. Siksi moni haluaa opiskella matematiikkaa, vaikka se ei niin kiinnostaisikaan”, ihmettelee Juntunen, joka on koulutukseltaan historian opettaja.

Rehtori Arto Juntusella riittää kiirettä, sillä hän seuraa muun työsä ohessa myös Parikkalan uuden koulurakennuksen valmistumista.  Kuva: Hanna Koikkalainen

Parikkalassa rehtorin työhön tuo parhaillaan lisänsä uuden koulun rakentaminen, minkä vuoksi työhuoneen naulakossa on aina valmiina huomiovärinen takki sekä työmaakypärä.

Suurin osa noin 300 oppilaan yhtenäiskoulun opetuksesta tapahtuu osittain parakeissa vielä tulevanakin lukuvuonna. ”Poikkeustilanteesta huolimatta olemme saavuttaneet ihan hyviä oppimistuloksia”, Juntunen kertoo tyytyväisenä.

Uuden koulun pitäisi valmistua vuoden vaihteessa. Tiloissa on jo nähtävissä kaunista puupintaa ja isoja ikkunoita. ”Kyllä tästä hyvä tulee”, Juntunen myhäilee rakennustyömaalla.

Se tosin hieman mietityttää, miten kauniit puupinnat säästetään raaputuksista ja töhrinnältä. ”Kun kysyin tätä 7.-luokkalaisilta, vastaus oli, että rangaistuksia koventamalla. Itse toivoisin, että löytyisi muita motivointikeinoja.”

Rehtorin työ ei rajoitu virka-aikaan, vaan tehtävään kuuluu olla tavoitettavissa lähes aina. ”Se on hyväksyttävä, kun näihin hommiin lähtee. Yleensä illalla kannattaa vastata puhelimeen jo senkin takia, että sama asia on aamulla edessä kuitenkin, ja silloin aikaa esimerkiksi sijaisen etsimiseen on vielä vähemmän.”

Työhön sisältyy nykyisin paljon myös muun muassa tilastointiin ja raportointiin liittyviä tehtäviä, jotka aiemmin hoidettiin aluetasolla. ”Välillä tekisi mieli lähettää opetushallitukseen terveisiä, että kyllä täällä hommaa riittää lasten ja nuorten kanssa ilmankin.”

Kiireistä huolimatta Juntunen kertoo koulun kuulumisia ahkerasti myös Instagramissa tilillään parikkalanrexi.

”Se lähti omista lapsista, jotka totesivat, että jos haluat tietää, mitä meille kuuluu, liity Instaan. Niin minä sitten liityin, sekä omalla että työprofiililla.”

Kun loma lopulta rehtorillekin koittaa, Juntunen toivoo suotuisaa säätä moottoripyöräilyyn.