Kirja-arvio: Toinen Tuntematon paljastaa, kuinka Petroskoihin jäävälle Veeruskalle käy
Nykypäivän huippukirjailijat avaavat sodan kokemuksia siviilien, lottien ja ennen kaikkea naisten näkökulmasta.
Rajaseudun väki pakkasi omaisuutensa moneen kertaan vuosina 1939–1944. Toinen tuntematon -kokoelman viimeisessä novellissa Lyyti Rokka purkaa jatkuvan evakkotaipaleen raskautta. Kuvassa evakuointia Kannaksella 1.12.1939. Kuva: SA-kuvaVäinö Linnan Tuntematon sotilas on suomalaisen sotakuvauksen klassikko. Ansioista huolimatta teosta pidetään joskus yksipuolisena. Teos pitäytyy sotilaiden, miesten, kokemuksissa ja yksinomaan rintamalla.
Näkökulma on tarkoituksenmukainen ja toimii teoksessa, mutta uteliaassa mielessä se herättää kysymyksen: millaista elämää elivät lyhyesti mainitut naishahmot, kun Linnan kuvaama konekiväärikomppania iski päätään Karjalan mäntyyn? Ajatuksella leikittelee novellikokoelma Toinen tuntematon.
Teos sisältää 22 novellia, kukin tunnetun suomalaisen kirjailijan laatima. Kokoelmaan toteuttamiseen on osallistunut muun muassa nippu Finlandia-ehdokkaita, heidän joukossaan Tommi Kinnunen, Laura Gustafsson ja Tuomas Kyrö. Taitavat kirjoittajat tekevät ajatusleikistä luontevaa luettavaa.
Jokaisella kirjailijalla on oma hahmonsa, kirjoitustyylinsä ja näkökulmansa. Sodasta löydetään yhtä monta kokemusta kuin kokijaakin. Äiti hyvästelee lapsensa, naiset pitävät kotitiloja yllä, nykypäivän nuori muistelee tai haastattelee sodan kokenutta isovanhempaansa.
Kaikkia yhdistää side Väinö Linnan velikultiin. Osa hahmoista on Linnan mainitsemia, toiset keksittyjä. Lyyti Rokka, irtomaininnoilla sivuutetut lotat ja vallatun Petroskoin Veeruska pääsevät tietenkin mukaan.
Pientä hiomista toimitustyö olisi kaivannut. Osa novelleista karkaa aiemman toiston puolelle, kun usean kirjailijan ajatukset kulkevat keskenään ristiin.
Osa myös sortuu kikkailuun. Petri Tamminen kiinnittää huomiota naisten tekemiin töihin miesten ollessa rintamalla, mutta kirjoitus typistyy luetteloksi. Oivaltava ajatus on puuduttavaa luettavaa.
Toistosta ja hetkittäisistä latteuksista huolimatta useimmat sotakuvaukset säväyttävät. Eniten ajatuksia herättää Veeruskan kohtalo Petroskoissa, kun kaupunkiin palaava neuvostovalta ei katso hyvällä kanssakäymistä suomalaissotilaiden kanssa.
Koskettavin novelleista kertoo sodan alussa kaatuvan Vuorelan äidistä, jonka mielenmaisemaan Niina Repo pureutuu ytimekkäin lausein.
Mukaan mahtuu myös osuvaa kuvausta Linnan mieshahmoista. Teoksen päättää Antti Heikkisen novelli Lyyti Rokasta, jonka "mukuloita laskemaan" saapuva mies varastaa huomion koko huoneesta – aivan kuin Tuntemattoman sotilaan sivuilla.
Teoksen olisi voinut toimittaa ilmankin yhteyttä Tuntemattomaan sotilaaseen. Toisaalta tuttu aiheyhteys mahdollistaa sen, että sodan luonnetta on mahdollista käsitellä monipuolisesti lyhyissäkin novelleissa.
Sodan kokemus tulee puhuttamaan Suomessa jatkossakin, aiheesta. Tässä valossa sodan vaikutusten monipuoliselle ymmärtämiselle on tilausta. Poikkeusvuosien monien kasvojen käsittelyssä Toinen tuntematon onnistuu komeasti.
Johanna Catani & Lari Mäkelä (toim.): Toinen tuntematon. 376 sivua. WSOY.
Lue lisää Tuntemattoman merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
