KIRJA Säähistoriaamuistin tueksi
Suomen itsenäisyyden ajan säähistoriasta pari vuotta sitten kirjan julkaissut Markus Hotakainen jatkaa suomalaisen säähistorian luotaamista tuoreessa Alavilla mailla hallanvaara -kirjassaan.
Kun Hotakainen nosti säähistoriassa keskiöön itsenäisyyden ajan joka vuodelta jonkun yksittäisen merkittävän sääilmiön, nyt vuorossa on laajempi kokonaisuuksien tarkastelu.
Ilmatieteen laitoksen tilastoaineistojen ja kuukausikatsauksien pohjalta säähistorian esittely on jaoteltu vuosikymmen kerrallaan eteneväksi. Esimerkiksi 1930-luvun lämpimät vuodet pääsevät tässä esitystavassa oikeuksiinsa.
Tilastoista selviää monenlaista, kuten se, että vuonna 1922 routakyselyyn saatiin merkittävästi aineistoa hautausmailta. Tai se, että ukonilmoissa menetti vuosina 1932–1936 henkensä 123 ihmistä. ”Suuri osa salamanlyömistä ihmisistä oli töissä heinäpellolla”, Hotakainen kirjoittaa.
Suuret vaihtelut ovat Hotakaisen mukaan Suomen säälle tyypillisiä. ”Samanlaiset vuodet peräkkäin eivät ole tyypillisiä.”
Kirjan julkistamisen yhteydessä Hotakaista ihmetytti, miksi sääennusteiden paranemisesta huolimatta lumi yllättää nykyisin autoilijat eteläisessä Suomessa melkein joka kerta lumisateen sattuessa.
”Ennen ihmiset olivat enemmän sään armoilla ja siihen oli pakko varautua”, hän sanoo. Tosin varautuminenkaan ei ukkoskuolemien suuresta määrästä päätellen aina onnistunut.
Sään tilastointi on vuosikymmenten kuluessa muuttunut.
Vuodelta 1937 kirjassa esitetään esimerkkinä neljä kevään ja kesän etenemistä kuvaavaa tilastoa.
Yksi on kevään alku eli lämpötilan siirtyminen lämpöasteille keväällä, toinen termisen kesän alku, jolloin lämpötila ylitti 10 astetta, kolmas laidunkauden alku, jolloin lämpötila ylitti 8 astetta, ja neljäs muokkauskauden alku, jolloin lämpötila ylitti 5 astetta.
Vielä 1960-luvun alussa kuukausikatsauksissa kerrottiin rekikelien alkamisesta ja päättymisestä.
Helsingin olympialaisten aikaan heinä-elokuussa 1952 Helsingin sää oli sekä viileätä että sateista. Vastaavasti vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisojen aikaan elokuun alussa sää oli jopa helteistä. Vuoden 2005 MM-kisat muistetaan ankarista sateistaan, kun sademäärä oli jopa viisinkertainen ajankohdan normaaliin verrattuna.
Sateiden ja lumensyvyyksien ohella sekin käy kirjan tilastoista ilmi, että vuodesta 1900 lähtien kaikkien kalenterikuukausien aikana on Suomessa koettu sekä lämmintä säätä että pakkasta. Heinäkuun alin lämpötila, -5,0 astetta, mitattiin Kilpisjärvellä vuonna 1958. Vastaavasti helmikuun ylin, 11,8 astetta, oli Helsingin Ilmalassa vuonna 1943.
Vielä Hotakaisen kahden kirjan jälkeenkin Suomen säähistorian tilastoista on paljon ammennettavaa.
Viime vuosilta esimerkiksi Hotakainen sivuuttaa heinä–elokuun 2010. Heinäkuun 29. päivänä rikottiin vuodelta 1914 ollut Suomen lämpöennätys ja samoihin aikoihin koettiin puolentoista viikon aikana Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt. Olisivat nekin sääilmiöt kirjassa maininnan ansainneet.
MAIKKI KULMALA
Markus Hotakainen:
Alavilla mailla hallanvaara.
Kertomuksia Suomen säästä.
160 sivua. Helsinki-kirjat.
MARKUS HOTAKAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
