Silva Lehtisen Perhoskesä ylittää odotukset lasten luontokirjoista – opas mahtuu pieneenkin reppuun

Silva Lehtinen: Perhoskesä: Lasten oma perhoskirja (2023). 102 sivua. Aurinko Kustannus. Kuva: Markku Vuorikari, Aurinko Kustannus / Silva Lehtinen, Studio Anri, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Lukemisto|Kirjallisuus

30.8.202323:00

Arvio

Janica Pörhönen

Monet lasten luontokirjat ovat sen verran suuria ja painavia, että lapsen on työlästä selailla niitä, saati sitten saada sujahtamaan pikkureppuun. Toimittaja Silva Lehtisen kirjoittama ja kuvaama lasten oma perhoskirja nimeltään Perhoskesä on kuitenkin pienikokoinen. Se mahtuu kätevästi myös lapsen reppuun luontoretkelle.

Silva Lehtinen on harrastanut luontokuvausta vuosia, ja se välittyy kuvista. Tuoretta lasten perhoskirjaa varten hän on kuvannut 56 perhoslajia, joista valtaosa on päiväperhosia. Hän on aikaisemmin taltioinut muun muassa ötököiden lempeä Suomen luonnossa (Pientä rakkautta – ötökkäerotiikkaa kukkaniityllä).

Kuvat ovat runsaan kontrastin ja tarkkuuden vuoksi värikylläisiä, aivan kuin aitoja perhosia kiitäisi ja paistattelisi sivuilla. Jotkut kuvista ovat niin värikkäitä, että niitä voi erehtyä luulemaan piirroksiksi. Lehtinen on myös kuvannut muutaman lajin toukan ja kotelon kirjaan. Toukkien kuvia toivoisi enemmänkin, koska niitä näkee usein kesällä.

Suorakulmion muotoinen teos tekee kuvista suuria ja näyttäviä. Isojen kuvien avulla hopeatäplät tunnistaa varmasti toisistaan, kun siipien kirjava kuviointi tulee esiin. Hopeatäpliä esitellään kuusi lajia.

Kirja on visuaalisen säihkeen ilotulitusta. Kuvien sommittelu on onnistunut ja rytmittyy sivuille tyylikkäästi. Perhosille valitut taustat sointuvat hyvin yhteen. Parhaiten kirja sopii mielestäni leikki-ikäisestä alakoululaiselle.

Päiväperhoset hallitsevat Lehtisen Perhoskesä-kirjassa. Amiraali paistatteli kehäkukassa. Kuvituskuva.  Kuva: Markku Vuorikari

Teksteissä on keskeisin fakta, mitä perhosista kannattaa tietää. Niissä kerrotaan perhosten tuntomerkeistä, elinympäristöistä, yleisyydestä Suomessa, lentoajasta ja talvehtimisesta. Tekstit ovat typistetty muutamaan tiiviiseen kappaleeseen per sivu. Tiedot on tarkistanut perhostutkija, filosofian tohtori Kimmo Saarinen. Vain Suomen karttaa jokaisen lajin levinneisyydestä kaipaisin.

Reilu satasivuisessa teoksessa esitellään myös kiitäjiä, yökkösiä, mittareita ja sulkaperhosia. Perhosista kerrotaan yleisellä tasolla eikä lajikohtaisesti, vaikka muutamia kuvia niistä onkin. Näitä perhosia voisi esitellä oppaassa ehkä enemmänkin, koska ne kaikki kuuluvat myös Suomen kesään.