Perhepäivähoitaja ihmettelee, miksei alalle ole tunkua: "Tämä työ antaa niin paljon!"

Vilja Leikkola ja Anton Luukka tykkäävät pihaleikeistä Mirva Laakkion hoidossa. Kuva: Jarno Mela

Askolan Monninkylässä perhepäivähoitajana työskentelevällä Mirva Laakkiolla on rauhallinen iltapäivähetki, kun lapset ovat päiväunilla. Voi juoda kahvit ja jutella.

Laakkion hoidossa on kaksi syksyllä eskariin lähtevää ja kaksi neljä vuotta täyttävää lasta.

Laakkioiden neljä omaa lasta on jo täysi-ikäisiä. Heistä nuorin asuu enää kotona.

Koulutukseltaan Laakkio on kokki, ja hän pyörittää omaa pitopalveluyritystä, mutta parikymmentä vuotta sitten hänestä tuli myös perhepäivähoitaja, kavereiden suostuttelemana.

Yksityisenä perhepäivähoitajan Laakkiolta ei ole vaadittu mitään koulutusta. "Sisko on ollut päiväkodeissa töissä, olen siltä kysynyt, jos on ollut jotain. Mutta lasten kanssa ei ikinä ole ollut ongelmia. Lapsen äidin tai isän kanssa on illalla keskusteltu, jos joku polemiikki on ollut."

Lasten hoitosuhteet ovat olleet pitkiä. "Yleensä lapset tulevat 1–2-vuotiaina ja ovat eskariin asti. Ensimmäiset hoitolapset ovat nyt täysi-ikäisiä ja pyörähtävät tässä joskus omilla autoillaan", Laakkio kertoo.

Laakkioiden talo on maantien laidassa, joten tontti on aidattu, etteivät lapset eksy tielle. Pihalla on leikkimökki leluineen ja pari keinua.

"Aidan ansiosta on turvallisempi olo, mutta ei tämä työ muuten vaadi mitään erityistä. Valitettavasti monikaan ei enää ryhdy perhepäivähoitajaksi, sillä ihmiset haluavat omaa aikaa eivätkä tahdo tehdä omasta kodistaan työpaikkaa. Minä en semmoista yksityisyyttä tarvitse. Tässä saan olla kotona ja touhuta kaikenlaista."

Laakkion työviikkoa rytmittävät hoitolasten seurakunnan kerhot kolmena ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila yhtenä päivänä. Perjantai on "tyhjä" päivä. "Silloin otetaan eväät ja tehdään retkiä tai ollaan vain omalla pihalla."

Laakkion hoitolapset ovat alle kouluikäisiä. Puhelimia tai tietsikkapelejä ei päivän aikana ole kellään eikä videoitakaan juuri katsella. "Pelataan lautapelejä ja tehdään palapelejä. Mulla on ollut hyvin kasvatettuja lapsia. Mennään samalla viivalla", Laakkio kiittää.

Laakkion hoitoon on taaskin muutama lapsi jonossa ja pieni vauva odottamassa. "Työn puutetta ei ole koskaan ollut. Eikä ole tarvinnut mainostaa, ryhmä on ollut aina täynnä."

Perhepäivähoitajan työ on Laakkion mielestä tosi antoisaa. "Lapset kehittyvät ja niillä on ihania juttuja. Yksi lapsista istui tässä juuri syömässä välipalaa ja ykskaks se sanoi: sutsisatsisatsaa, mutsi maksaa. Poika täyttää neljä tällä viikolla ja äiti on yrittäjä. Kyllä nauratti!"

Mirva Laakkio on tänä vuonna yksi Tasavallan Presidentin kunniamerkillä palkittavista äideistä. Merkinantojuhlat on siirretty vuodella, mutta se ei Laakkiota haittaa. "Ehtiipähän tointua tästä yllätyksestä."

Lue Mirva Laakkion koko haastattelu: Kunniamerkillä palkitun äidin kasvatusohje: Lasten pitää saada leikkiä ja olla vaan