Norjalainen huippusuosittu Exit palaa järkyttämään monimiljonäärien tosiperäisellä sikailulla ja ympäristölleen tuhoisalla käytöksellä
Exit-sarjassa häiritsevintä on, että se perustuu tosikertomuksiin monimiljonäärien päihteidenhuuruisesta, häikäilemättömästä elämästä.
Päihteitä liikaa käyttävä multimiljonääri Adam (Simon J. Berger) kylvää tuhoa ympärilleen. Kolmannella kaudella nähdään, saako hän vihdoin maistaa omaa lääkettään. Kuva: Fremantle/NRKAhneus, toimimattomat perhesuhteet, nopeat autot, kameli, kyltymättömyys ja huumeet. Näillä avainsanoilla kuvaillaan ökyrikkaiden sekoilusta kertovan Exit-draamasarjan kolmatta ja samalla viimeistä tuotantokautta.
Suosittu mutta kiistanalainen sarja tarjoaa näppylöitä nostattavan katsauksen uusrikkaan Norjan pimeään puoleen, jossa finanssihait hyödyntävät veroparatiiseja, kryptovaluuttoja ja viherpestyjä sijoituksia rikastuakseen entisestään.
On kuitenkin koston aika. Ehkä häikäilemättömät ja niin planeetalle kuin ihmissuhteilleenkin tuhoisat liikemiehet saavat viimein maistaa omaa lääkettään?
Itsetuhoiset monimiljonäärit ovat jo kauan sitten ylittäneet kaikki moraaliset rajat ja menneet niin pitkälle kuin mahdollista tunteakseen edes jotain. Tuleeko raja vihdoin vastaan?
Exit on yksi viime vuosien suosituimmista sarjoista Pohjoismaissa. Norjassa ensimmäisellä kaudella katsojia oli keskimäärin 2,1 miljoonaa ja toisella kaudella 2 miljoonaa. Pohjoismaissa 3,5 miljoonaa katsojaa on nähnyt ensimmäisen kauden.
Sarja on myyty noin viiteenkymmeneen maahan.
Kuten aiemmatkin kaudet myös viime kausi perustuu osittain todellisuuteen. Ohjaaja Øystein Karlsen on haastatellut rahoitusmaailman ihmisiä ja punonut tarinat mukaan luomiensa hahmojen elämiin.
Häiritsevää mutta samaan aikaan koukuttavaa sarjassa on juuri se, että osa juonenkäänteistä on tosia ja että moisia ”sankareita” vaeltaa oikeasti keskuudessamme. Heille mikään ei ole pyhää. Lautaselle hankitaan vaikka pandakarhun lihaa ja koruiksi veritimantteja, jos vain rahalla saa. Nokasta imuroidaan uskomattomia määriä kokaiinia, eikä omalla perheellä tai muilla läheisillä ole minkäänlaista sananvaltaa mihinkään.
Aiemmilla kausilla nähtiin jo, miten esimerkiksi Adam (Simon J. Berger) ajoi naisystävänsä Herminen (Agnes Kittelsen) hulluuteen uskottelemalla hänelle, että pariskunta yrittää tosissaan tulla raskaaksi, vaikka Adam oli kaikessa hiljaisuudessa steriloinut itsensä.
Näissä ”paremmissa kaveripiireissä” on sallittua hakata läheisiä, käydä huorissa, kuseksia naapurien uima-altaisiin ja hajottaa paikkoja. Meno on niin räikeän moraalitonta, että se pieksee jopa fiktion.
Ei tarvitse ihmetellä, miksi sijoitusrahaa virtaa yhä huumeisiin, aseisiin, öljyteollisuuteen ja vaikka mihin haitalliseen, kun rahamaailman johdossa häärää moisia tunnevammaisia kilipäitä. Joidenkin valtioiden johdosta puhumattakaan.
On pelottavaa ajatella, että hullut pyörittävät maailmaa. Miten muuten olisi mahdollista kaikki kähmintä, sotiminen, ympäristövahingot ja muut kauheudet, joita maailmassa jatkuvasti tapahtuu.
Mikä on, kun joillekin ei mikään riitä?
Exitin kolmatta kautta on kuvattu Marokossa, Espanjassa, Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa ja Norjassa.
Rooleissa loistavat aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa Tobias Santelmann (Henrik), Jon Øigarden (Jeppe), Paul Sverre Hagen (William), Ine Marie Wilmann (Celin) ja Sonja Wanda (Tomine).
Myös uusia hahmoja ilmestyy soppaan. Jesper Christensen, joka tunnetaan Norjassa Kongens Neistä ja James Bondista, on mukana viimeisellä kaudella, samoin MyAnna Buring, joka on tuttu One Nightista, Witcheristä, Ripper Streetistä ja Downton Abbeysta.
Ohjauksesta vastaa Karlsenin lisäksi islantilainen Gisli Örn Gardarsson, joka on ohjannut kaksi jaksoa.
Yle Areena 2.3., Yle TV2 9.3. alkaen Yle Fem 19.3. alkaenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




