Etelämantereella vuoria valloittanut Patrick Degerman: "Seikkailijan leipä koostuu kahdesta voisiivusta, joiden väliin tulee juustoa"

Monipuolisesti maailmaa nähneen löytöretkeilijän mielestä luonnossa selviytymisen pitäisi olla oma oppiaineensa. Kuva: Kimmo Haimi

Kokenut löytöretkeilijä Patrick Degerman ei omien sanojensa mukaan ole himokalastaja, mutta kuultuaan haastattelun ohella käytävästä kalastuskisasta ei hänen tarvitse kauaa empiä.

Heti, kun saavumme Nuuksion kansallispuistossa sijaitsevan Kaitlammen rantaan Degerman säntää maasturistaan etsimään sopivaa kalastuskohtaa.

"Saako ankeriaasta tai käärmeestä lisäpisteitä", hän kyselee jo ennen kuin onki on vedessä.

Erikoiset merenelävät eivät Degermania hetkauta, sillä hän on kalastanut jopa haita. Hyvältä ne eivät kuitenkaan maistu, koska hai virtsaa nahkansa läpi.

"Tahitilla ihmisestä tulee uskomuksen mukaan kuolleessaan hai tai tähti. On siis riski, että voisi syödä oman mummonsa", hän naureskelee.

Kun sopiva kalapaikka on viimein löytynyt, Degerman ottaa käyttöön salaisen aseensa mäskäyksen.

"Mäskiä voi ostaa kaupasta tai tehdä itse esimeriksi kaurahiutaleista ja vaniljasokerista."

Tällä kertaa Degerman on tyytynyt kaupan versioon ja ripottelee mäskiä veden pinnalla houkutellakseen kalat lähemmäs.

Mäski ja muhkea kastemato ovat hyvä yhdistelmä, sillä ensimmäinen noin kymmensenttinen ahven ottaa kiinni koukkuun nopeasti.

"Ei tällä vielä nälkä lähde", Degerman toteaa ja jatkaa kalastamista.

Ääriolosuhteisiin tottunut seikkailija korostaa ruuan olevan sekä fyysisesti että henkisesti tärkeää.

"Kun kaikki menee pieleen, voi pala Fazerin sinistä katkaista negatiivisen kierteen", hän kertoo kokemuksesta.

Pelkällä suklaalla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, sillä energiaa kuluu nelinkertaisesti arktisen kylmissä olosuhteissa.

"Seikkailijan leipä koostuu kahdesta voisiivusta, joiden väliin tulee cheddar-juustoa. Ai että se on hyvää."

Kymmeniä Grönlantiin ja Etelämantereelle suuntautuneita tutkimusretkiä tehnyt Degerman laihtui viiden viikon retken aikana hurjat 13 kiloa.

"Jos haluaa laihduttaa nopeasti, niin kannattaa lähteä Etelämantereelle. Siitä voi kyllä tulla hieman kalliimpi kuuri."

Löytöretkeilijälle koittavat lokakuussa jälleen jännät paikat, kun hän lähtee sukeltamaan kuudeksi viikoksi Etelämantereelle.

"Olen mukana kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa kartoitetaan ilmastonmuutoksen vaikutusta arktisen alueen vesiin. Varusteiden on oltava kunnossa, kun sukelletaan kovassa pakkasessa", Degerman toteaa hieman jännittyneenä.

"Retkestä taltioidaan ainutlaatuista materiaalia minidokkaria ja Planet Earth -sarjaa varten", hän kertoo.

Degerman on valloittanut ensimmäisenä ihmisenä 22 vuorta, joista hän on nimennyt neljä.

Mount Sisu, Mount Finland ja Mount Patapata saivat tänä vuonna jatkoa tammikuussa valloitetusta Mount Suomesta.

"Nimeämisprosessi on haastava, minkä vuoksi kaikkia valloitettuja vuoria ei ole nimetty."

Degermanin mukaan maailmasta löytyy vielä tuhansia vuoria, joissa kukaan ei ole aiemmin käynyt.

"Siihen on toki syynsä. Äärimmäiset olosuhteet eivät houkuttele kaikkia, mutta omasta mielestäni kylmä ilma voittaa aina kuuman."

Matkustelun ja lentojen aiheuttama hiilijalanjälki huolestuttaa monia. Niin myös Degermania. Hän myöntää taistelevansa asian kanssa jatkuvasti.

"Kompensoin tilannetta henkisesti kertomalla kokemuksistani sekä nuorille että aikuisille. Hyvällä suunnittelulla voi pienentää omaa kulutustaan. Lentokone vie eniten bensaa nousussa ja laskussa, joten turhia vaihtoja kannattaa välttää."

Vuoden puhuja 2006 -palkinnon saanut Degerman tekee yli sata puhekeikkaa vuodessa. Aiemmin hän puhui pääasiassa nuorille luonnossa liikkumisesta ja seikkailuistaan. Nykyään kohdeyleisöön kuuluvat myös aikuiset.

"Luennoin esimerkiksi yrityksille siitä, miten tehdään päätöksiä haastavissa olosuhteissa ja miten tiimin saa toimimaan parhaiten paineen alla."

Luonnossa liikkumiseen tottuneen Degermanin mielestä luonnossa selviytymisen pitäisi olla oma oppiaineensa.

"Olisi tärkeää opettaa nuorille esimerkiksi tulen tekoa, syötävien kasvien tunnistamista ja ylipäänsä luonnossa käyttäytymisen säännöt."

Kaupungissa syntynyt ja kasvanut seikkailija myöntää maalta kotoisin olevien omaavan erilaiset lähtökohdat luonnossa selviytymiseen.

"Keskuspuisto ei ole sama asia kuin kansallispuisto tai metsä. Jos kaupunkilaisen pistäisi Nuuksioon, niin kyllä se pari viikkoa selviäisi hengissä vedellä", Degerman vitsailee.

"Mutta sen jälkeen maalaisella olisi etulyöntiasema, sillä he ovat lapsesta pitäen nähneet ja oppineet ruuan alkuperästä ja ympäristöstä."

Julkkisselviytyjät-sarjaa juontanut Degerman kokee myös suomalaisten vieraantuneen metsästä ja sen tarjoamista antimista.

"Kilpailijat saivat sarjassa palkinnoksi rusakon, mutta se oksetti heitä ja he eivät halunneet nähdä verta, joten se jäi syömättä."

Degermanin mukaan aasialaisten turistien määrä tulee jatkossa kasvamaan merkittävästi, minkä vuoksi nuorten pitäisi osata markkinoida ja ymmärtää suomalaista luontoa.

"Moni pekingiläinen ei ole nähnyt koskaan puuta tai puhdasta taivasta. Se on uskomaton elämys, kun tuo sellaisen turistin suomalaisen luonnon rauhaan. Meidän mesta on upea eikä täällä tarvitse jatkuvasti pelätä pureeko metsässä myrkkykäärme tai hämähäkki."

Maaseudun Tulevaisuuden Ongella-kesäsarjassa käydään heinä- ja elokuun ajan kalassa kiinnostavien suomalaisten kanssa. Haastateltavat narraavat kaloja tunnin ajan mato-ongella.