Tiesitkö, että matojen kaivelukin voi olla ilkivaltaa muinaisjäännösten alueella? Kuusiston linnanraunioilla menetetään ilkivallan vuoksi tietoa paikan historiasta

Kuusiston piispanlinnan rauniot ilmasta kuvattuna. Kuva: Petri Loikkanen

Kaarinassa sijaitsevat Kuusiston linnanrauniot ovat joutuneet viime vuosina useasti ilkivallan kohteeksi, kertoo Metsähallitus.

Viime vuonna Metsähallitus törmäsi täysin uuteen ilkivallan muotoon, kun linnan muinaisjäännösten alueelta kaivettiin matoja.

Metsähallituksen mukaan maan kaivaminen vahingoittaa historiallisia kerroksia, joissa voi olla esimerkiksi muinaisia esineitä, linnan rakenteita tai siemenpankki.

Aiemmin linnan historiallisesti arvokkaasta muurista on muun muassa irrotettu ja heitelty tiiliä.

Linnanraunioiden suojeluarvo on suuri, minkä vuoksi vierailijoiden on syytä käyttää erityistä varovaisuutta.

Linnan muurit eivät kestä kiipeilyä, joten ne tulee jättää rauhaan. Myös linnan alueen maaperä on suojeltu, ja maan kaivaminen linnan alueella on ehdottomasti kielletty.

Tulen tekeminen on sallittua vain linnan veressä sijaitsevalla merkityllä tulipaikalla.

Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi ja valtakunnan puolustuslinnoitukseksi Piikkiönlahdelle 1300-luvun alussa.

1500-luvun alussa se oli yksi Ruotsin valtakunnan isoimmista piispanlinnoista. Linna oli ylellinen ja oman aikakautensa edelläkävijä, sillä sieltä on löydetty Suomen ensimmäisenä pidetty sisävessa ja kaakeliuuni.

Linna hajotettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.

Raunioita alettiin kaivaa esiin 1870–luvulla. Myöhemmin raunioita on tutkittu, korjattu ja tuettu.