
Näillä ohjeilla saat huonekasvit kukoistamaan, kun valo vähenee – suihkuttelusta ei ole hyötyä, päinvastoin
Kun valo vähenee, kasvu vähenee. Silloin myös kastelussa ja lannoittamisessa painetaan jarrua. Tämä juttu julkaistiin ensimmäisen kerran 1.10.2022.
Useimmat kasvit kannattaa siirtää syksyllä valoisammalle paikalle huoneistossa, esimerkiksi eteläikkunalle. Myös lisävaloa voi harkita. Kuva: Sanne KatainenIllat pimenevät ja pian vihreää näkee enää sisällä huonekasveissa. Miten ne saa kukoistamaan syksyllä ja talvella?
Osa huonekasviharrastajista vie kasvit kesäksi ulos saamaan valoa.
Jos kasvit ovat olleet ulkona, kannattaa tarkistaa tuleeko niiden mukana sisälle tuhohyönteisiä. Jos esimerkiksi kirvoja ja ripsiäisiä löytyy, ne pitää häätää, kertoo Huonekasviseuran puheenjohtaja Raisa Ojaniemi.
Kasvien lehdet voi puhdistaa mekaanisesti alkoholilla sivelemällä. Pyretriini on luomukäyttöön soveltuva myrkky, Ojaniemi vinkkaa.
Forssalainen Biotus myy harrastajille torjuntaeliöitä. Harsosääsken toukkia syövät esimerkiksi isosukkulamadot.
Jos kasvi on yli metrin päässä ikkunasta, se tarvii valaistusta ympäri vuoden.
Useimmat kasvit kannattaa siirtää syksyllä valoisammalle paikalle huoneistossa, esimerkiksi eteläikkunalle. Myös lisävaloa voi harkita. ”Siitä hyötyvät kaikki kasvit”, Ojaniemi sanoo.
Suurin osa huonekasveista on trooppisia lajeja. Poikkeus ovat vanhat perinnekasvit, esimerkiksi isoäidiltä eteenpäin siirtyneet.
”Niillä on hyvät geenit, ne selviytyvät talven yli ilman lisävaloa.”
Trooppisille huonekasveille ei valo riitä talvella. ”Talvi on selviytymistä, vaikka kasvi olisi eteläikkunalla. Kasvit kituuttavat hengissä.”
Jos kasvi on yli metrin päässä ikkunasta, se tarvitsee valaistusta ympäri vuoden, Ojaniemi kertoo. ”Vaikka valo vaikuttaisi ihmissilmään riittävältä, se ei riitä kasveille.”
Ojaniemi käyttää itse kasvivaloja ympäri vuoden. Lisävaloksi sopii kasvivalo tai joku muu riittävän kirkas valo.
Trooppisille huonekasveille ei valo riitä talvella. ”Talvi on selviytymistä, vaikka kasvi olisi eteläikkunalla. Kasvit kituuttavat hengissä”, Raisa Ojaniemi kertoo. Kuva: Sanne KatainenKosteus ja lannoitus ylläpitävät kasvua. Kun valo vähenee, kasvu vähenee. Silloin myös kastelussa ja lannoittamisessa painetaan jarrua, Ojaniemi ohjeistaa.
Jos syksyllä kasveja kastelee kuten kesällä, kasvi tulee helposti hukutettua.
”Viileissä huoneissa vettä ei haihdu pois samalla tavalla kuin kesällä.”
Kasvi stressaantuu, kun se ei saa tarpeeksi valoa. Puutarhakaupoissa myytävä merileväuute auttaa stressiin.
”Pimeään aikaan vaihtaisin lannoiteaineet merileväuutteeseen, jos kasvi ei kasva talvella, vaan odottaa kevättä.”
Suurin osa huonekasveista on trooppisia lajeja. Poikkeus ovat vanhat perinnekasvit.
Kasvit pitää siirtää syksyllä pois vetoisasta paikasta, esimerkiksi tuuletusikkunan läheltä. Trooppiset lajit saavat paleltumia alle 10 asteessa.
”Paleltumat eivät näy heti, vaan tulevat näkyviin muutaman päivän viiveellä”, Ojaniemi kertoo.
Kasvit voivat kylmällä paleltua minuuteissa. Siksi esimerkiksi ostetut kasvit kääritään huolella paperiin kuljetusmatkan ajaksi.
Paleltuma on tumma läikkä - myös koko kasvi voi tummua.
”Osa kasveista nauttii talvella viileästä, kuivasta ilmasta”, Ojaniemi kertoo.
Esimerkiksi kaktukset ja pelargoniat viihtyvät viileällä verannalla, jossa lämpötila pysyy kuitenkin plussan puolella.
”Paleltumat eivät näy heti, vaan tulevat näkyviin muutaman päivän viiveellä.”
Entä suihkuttelu lämmityskaudella?
”Siitä ei ole hyötyä. Käsipelillä suihkuttelun vaikutus on vähäinen. Jotkut kasvit voivat reagoida siihen negatiivisesti”, Ojaniemi kertoo.
Lehtihankoihin jäänyt vesi voi saada kasvin jopa mätänemään.
Paras tapa huolehtia kosteudesta on Ojaniemen mukaan ilmankostutin, joka tuodaan lähelle kasveja. Siitä on hyötyä sekä kasveille että ihmisille.
Suihkuttelun hyöty on se, että vesi pesee pölyä pois huonekasvien lehdiltä.
”Kasvi hengittää lehdillään. Pöly vaikuttaa yhteyttämiseen.”
Isoäidinaikainen tapa antaa kasveille kahvia on edelleen käytössä kasviharrastajilla.
”Useat kasvit tykkäävät happamuudesta kasvualustassa. Kahvinjämät voi heittää keittimestä kasteluveden mukana.”
Entä purut? Ne Ojaniemi laittaisi kompostiin. Niissä on enää laimeasti happamuutta.
Kierrättämälä voi säästää pitkän pennin.
Ojaniemen mukaan kasviharrastajat tykkäävät kierrättää. Sillä voi säästää pitkän pennin.
”Kesäkukkien ruukut voi pestä ja käyttää uudestaan pistokkaille. Samoin jugurttipurkit voi pestä ja pohjaan tehdä reiän. Grillitikut ja oksat ovat hyviä tukia kasveille, jotka tykkäävät kiivetä”, Ojaniemi luettelee.
Omasta pistokkaasta kasvatettu kasvi on kiva tupaantuliaislahja, hän vinkkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






