Pienlukioita suljetaan ennätystahtiin
Punkaharjun lukion tulevaisuus huolestuttaa nykyisiä ja tulevia lukiolaisia. Hanna Kosonen, Pirjo ja Kata Laukkanen, Taija Jalkanen ja Kia Suomalainen puolustavat lähilukiotaan, joka toimii peruskoulun yhteydessä. Lukion ylläpito ei kuitenkaan kuulu kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Sakari Martikainen Kuva: Viestilehtien arkistoPienet lukiot ovat pinteessä. Tänä kesänä niitä suljetaan kymmenen eri puolilta Suomea. Tähän asti vuosittain toimintansa on lopettanut yleensä korkeintaan yksi pienlukio.
Lakkautusten taustalla ovat kuntien ja valtion säästötoimet.
”Viime vaalikaudella leikattiin niin ankarasti, että se näkyy. Säästöpaine on hurja”, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja nykyisen hallituksen koulutustyöryhmän jäsen Tuomo Puumala (kesk.).
Puumalan mukaan lukioverkon karsiminen ei ole nykyisen hallituksen intresseissä: ”Suuruuden ekonomia ei ole tämän hallituksen arvo.”
Suomessa on 366 lukiota, joista 172 eli lähes puolet on pieniä alle 150 opiskelijan yksiköitä.
Vuosina 2013–2015 lukiokoulutuksen vuotuinen valtionosuus väheni 1 013 eurolla opiskelijaa kohden. Ammatillinen opetus selvisi vähemmällä: sen oppilaskohtainen vuosibudjetti pieneni 770 eurolla.
Toinen merkittävä syy pienten lukioiden lakkauttamiselle löytyy kuntien kirstuista.
”Kuntien talous jyrää kaiken ylitse”, Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila tiivistää.
Jo ennusteet lukioiden mahdollisista sulkemisista voivat ruokkia lakkautuksia. Tilanne on tuttu Punkaharjun lukiossa, jossa 35 opiskelijan määrätavoite uhkaa jäädä täyttymättä.
Savonlinnan sivistyslautakunnan jäsen Eiju Paajanen uskoo lakkautuspuheiden karsineen hakijoita.
”Nuoret eivät uskalla hakea kouluun. Tällä hetkellä tilanne näyttää tosi huonolta.”
Toissa viikolla Punkaharjun lukion edustalla järjestettiin mielenilmaus koulun puolesta.
”Lapsiperheitä asuu 70 kilometrin päässä Savonlinnan lukiosta. Ammattikoululaiset pääsevät asuntolaan, mutta lukiossa ei ole sitä mahdollisuutta. Pitääkö ostaa asunto kaupungista, jotta voisi käydä koulua?”
Paajanen ei usko, että Punkaharjun lukion lakkauttamisesta saatavat säästöt korvaisivat sulkemisen haittoja.
”Meillä on upea pieni Punkaharju ja Metsä Woodin tehdas. Punkaharju tuo Savonlinnaan reilun kymmenen miljoonan euron verotulot. Lukioon käytettävät rahat ovat pieni summa siihen verrattuna, että alue saadaan pidettyä elävänä.”
Kouluihin kohdistuvat leikkaukset ovat puhuttaneet myös tällä hallituskaudella. Nykyinen hallitus on sitoutunut 190 miljoonan euron säästöihin toisen asteen koulutuksesta.
Kuntien osuudeksi kaavaillaan 110:tä miljoonaa euroa. Säästöjä kohdennetaan ensisijaisesti ammatillisen opetuksen puolelle.
Säästöjä tavoitellaan esimerkiksi yhdistämällä nuorten ja aikuisten opetusta. Yleissivistävään koulutukseen kohdennettujen hankerahojen määrä vähenee kymmenellä miljoonalla.
Nykyinen hallitus haluaa myös lisätä lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä. Tällöin opiskelijat voisivat suorittaa yliopistokursseja lukion aikana.
Lukioita kannustetaan yhteistyöhön muiden oppilaitosten kanssa sekä etä- ja virtuaaliopetuksen hyödyntämiseen.
Nykyisen hallituksen säästötavoitteet herättävät opiskelijoissa huolta.
Kahden lukiolaisen organisoimaan, koulutusleikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen Helsingin Kansalaistorille oli tämän viikon torstaihin mennessä ilmoittautunut Facebookissa lähes 10 000 osallistujaa.
Ensi maanantaina järjestettävän mielenilmauksen tarkoituksena on nostaa esille hallitusohjelmassa esitettyjen leikkausten vaikutuksia.
Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila toivoo, ettei lukioiden rahoitusta enää kiristettäisi.
”Ammatillinen koulutus on ollut pitkään julkisen tahon suosiossa etupäässä rahoituksen kautta. Nyt toivotaan, että lukiokoulutuksen merkitystä alettaisiin ymmärtää.”
Tuulikki Viilo
Nuoret
eivät
uskalla
hakea
kouluun. Tällä
hetkellä
tilanne näyttää tosi
huonolta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
