Vilma Nissisellä on etelän identiteetti, mutta hän on myös kainuulainen: "Helsingissä ei osata ajatella, että täällä voi olla aika ahtaalla siitä, että maksat kaksi euroa litrasta bensaa ja ajat 200 kilometriä päivässä"

Kova kisarumba odottaa Vilma Nissistä tammi–maaliskuussa. Koronavirus on tuottanut urheilijoillekin ylimääräistä työtä. MM-kisareissulla Nissiseltä otettiin lähes 20 koronatestiä. "Se, että kaikki käyttävät maskeja, on vähentänyt tosi paljon sairastelua maajoukkueessa." Nissinen uskoo, että FFP2-maskit jäävät käyttöön myös tulevaisuudessa. Kuva: Miska Puumala

"Minulla on etelän identiteetti, mutta koen myös olevani vahvasti kainuulainen. Tiedän, mitä elämä on täällä", sanoo hiihtäjä Vilma Nissinen Vuokatissa Sotkamossa.

Nissinen syntyi Heinolassa. Hän aloitti koulun siellä ja muutti Kainuuseen 17 vuotta sitten. Isän suku on täällä.

"Olen maalla kasvanut."

Nissisestä on rikkaus, että hän on kasvanut Kainuussa ja osaa ajatella asioita monesta näkökulmasta.

"Nyt kun on ollut keskustelua bensan hinnasta, se suututtaa, kun tietää, että täällä voi ihmisellä olla sadan kilometrin työmatka. Helsingissä ei osata ajatella, että täällä voi olla aika ahtaalla siitä, että maksat kaksi euroa litrasta bensaa ja ajat 200 kilometriä päivässä."

Mutta palataan vielä Heinolaan. Kirkonkylällä oli Neste-hiihdot, ja Nissinen laitettiin osallistumaan.

"En ollut silloin kovin hyvä, eikä kisoista jäänyt erityisen lämpimiä muistoja. Vasta kun muutimme Kainuuseen, lähti hiihtoinnostus."

Nissinen huomasi pärjäävänsä koulun hiihtokisoissa yllättävän hyvin. Myös Ylä-Kainuu-viesti meni yllättävän mukavasti.

"Innostuin ja sanoin iskälle, että haluaisin hiihtää."

10–11-vuotiaana aloittanut Nissinen kertoo olleensa vanha hiihtäjäksi. Moni huippuhiihtäjä on aloittanut 4–5-vuotiaana ja kilpaillut jo 8–10-vuotiaiden sarjoissa.

Nissisen lapsuudenperhe on harrastanut liikuntaa monipuolisesti. Nissinen on kilpaillut vähän yleisurheilussa ja suunnistuksessa, mutta vain hiihdossa tosissaan.

Nissinen hiihtää nyt ensimmäistä kauttaan A-maajoukkueessa. Hän edustaa Vuokatti Ski Team Kainuuta.

Uran kohokohta olivat Oberstdorfin MM-kilpailut keväällä. Nissinen oli 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa 22:s ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa 29:s.

Huippuhetkiä ovat olleet myös parisprintin SM-kullat Katri Lylynperän kanssa 2020 ja 2021.

Nissinen kuvailee itseään päämäärätietoiseksi urheilijaksi, joka ei luovuta vastoinkäymisten edessä.

"En liikaa nipota urheilua. Vaikka tämä on ammatti, näen myös normielämän."

Nissinen opiskelee 3. vuotta tradenomiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja aikoo valmistua ensi vuonna.

Ihmisenä hän kertoo olevansa rempseä. "Nauratan muita ja kavereita, heitän omasta mielestäni huonoa juttua. Minua kiinnostaa, mitä läheisille kuuluu. Koen, että kaverit ja läheiset pystyvät avautumaan minulle asioista."

"Kovapäinen ja temperamenttinen tapaus olen ollut aina. Se korostuu urheillessa, mutta omana itsenäkin kiihdyn nollasta sataan. En kestä, että joudun odottamaan."

"Kestävyysurheilussa ei ole pikavoittoja. Asiat tapahtuvat hitaasti ja pitkällä aikajänteellä, se on myös opettanut."

"Mua ärsyttää eniten, jos olen jossain asiassa huono, pitäisi olla kaikessa hyvä."

Norjan ja Ruotsin naishiihtäjien syömishäiriöistä on noussut iso keskustelu.

Nissinen kertoo, että tasapainoilu oman painon kanssa on jatkuvaa. Keveydestä on etua, mutta pitää myös pysyä terveenä ja ehjänä.

"Haluan että kroppani toimii, kun lopetan urheilu-uran."

Nissinen sanoo, että hiihdossa on paljon syömishäiriöitä. Kehonkuva vääristyy ammattiurheilijoillakin. "Ammattihiihtäjä treenaa joka päivä monta tuntia. Silti voi olla sellainen olo, että on liian iso."

"Kun fokus kääntyy siihen, mitä painaa ja miltä näyttää, eikä siihen, miten treenaat ja kehityt harjoittelulla, se on menossa väärille raiteille."

Nissinen kertoo itse olevansa hyvässä tilanteessa. Tukea on tarjolla joka osa-alueelle. Ravitsemusvalmentaja pitää huolen siitä, että kaikki on kunnossa. "Ei tarvi yksin kahlailla näitä asioita läpi."

Mitä Nissinen syö?

"Aika perinteistä suomalaista ruokaa", hän vastaa. "Syön yksinkertaista perusruokaa. Lempiruuat ovat lohipasta ja avokadopasta."

"Hiilaria pitää syödä paljon. Puuroa, rahkaa, hedelmiä, marjoja, leipää."

Puuropaketit kulkevat maajoukkueen mukana leireille ja kisamatkoille.

"Kun olympialaisiin kysyttiin, mitä haluatte mukaan, kaikki vastasivat että puuroa."

Ammattilaishiihtäjän tärkeimmät tulonlähteet ovat yhteistyökumppanit ja seurasopimukset. Lisätuloja saa maailmancupin palkintorahoista, olympiakomitean apurahoista ja välinevalmistajien kanssa tehtävistä sopimuksista.

"Nykyään myös somesta saa tuloja", Nissinen sanoo.

"Some kuuluu nykyään urheilijan brändiin ja näkyvyyteen aika isosti. Se on myös harrastus, tykkään laittaa kuvia", kertoo Instagramia aktiivisesti päivittävä Nissinen.

"Uskon, että tulen tekemään sitä työkseni tulevaisuudessa."

Mikä hiihtämisessä viehättää?

"Tässä ei pärjää se, kellä on eniten rahaa ja sponsoreita, vaan se, joka treenaa fiksuiten."

"Se, että on tehnyt monta vuotta hommia, ja saa tehtyä hyvän hiihdon – se fiilis motivoi lenkillä joka päivä, sitä ei saa mistään muualta. Hommien tekeminen yleensä palkitaan jossain vaiheessa", sanoo Nissinen.

Treenaaminen on myös elämäntapa.

"En usko, että tulen koskaan lopettamaan urheilua, vaikka lopettaisin huippu-urheilun."

Lue lisää:

Urheilu on politiikkaa ja rahaa, sanoo hiihtäjä Vilma Nissinen: "On harmi, että kisoja viedään sellaisiin paikkoihin, missä olosuhteet eivät ole kunnossa"