"Suomeen tarvitaan uusi visio koko maan kehittämisestä” – Mika Aaltolan mukaan toiminnallisuuden puuttuminen idästä ja pohjoisesta heikentää valtiollista turvallisuutta
Mika Aaltola hahmottelee itsenäisen Suomen historiassa aluillaan olevaksi ”neljännen tasavallan” ajan.
Mika Aaltolan mukaan Suomi on kiinnittymässä maantieteellisesti osaksi länttä ensi kertaa sitten vuoden 1809. Kasvukeskusvetoinen ajattelu on hänen mielestään vanhentunutta. Kuva: Kari SalonenUlkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola nousi suureen valtakunnan julkisuuteen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainassa.
Aaltolan kasvava tunnettuus näkyy myös kansansuosiona. MT:n presidenttigallupissa (MT 12.12.) poliittisesti sitoutumaton Aaltola oli peräti kolmanneksi suosituin seuraavaksi presidentiksi vihreän ulkoministerin Pekka Haaviston ja keskustalaisen Suomen Pankin johtajan Olli Rehnin jälkeen.
”Ei tarkoittaa ei, ehdokkuuteni ensi presidentinvaaleissa on puolueiden ulkopuoliselle ehdokkaalle käytännössä mahdottomuus”, Aaltola vahvisti MT:lle tuolloin.
Nyt Mika Aaltola hahmottelee itsenäisen Suomen historiassa aluillaan olevaksi ”neljännen tasavallan” ajan.
Ensimmäisenä tasavaltana Aaltola viittaa Suomen itsenäistymisen 1917 ja maailmansotien väliseen ajanjaksoon. Toinen tasavalta on maailmansodista Neuvostoliiton romahtamiseen ja Suomen EU-jäsenyyteen kestänyt vaihe.
Suomen kolmas tasavalta on puolestaan Aaltolan mukaan ajanjakso, joka alkoi EU-jäsenyydestä ja loppui tänä vuonna.
”Suomi tavallaan normalisoituu länsimaana, kun liitymme Natoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aloitti suuren murroksen, jossa myös Suomi hakee paikkaansa muuttuvassa Euroopassa ja maailmassa.”
Aaltolan mielestä nyt, neljänteen tasavaltaan astuttaessa, olisi luotava uudenlainen visio, jossa koko Suomea kehitetään aktiivisesti.
”Kolmannen tasavallan ajalle oli ominaista ajattelu, jossa keskityttiin solmukohtiin, viime kädessä Helsinkiin. Niiden kautta Suomen ajateltiin kytkeytyvät globaaleihin verkostoihin. Samalla muun maan kehittäminen jäi vähäpätöisemmäksi.”
Aaltolan mukaan Suomi on kiinnittymässä maantieteellisesti osaksi länttä ensi kertaa sitten vuoden 1809. Kasvukeskusvetoinen ajattelu on Aaltolan mielestä vanhentunutta.
”Tilaa, jota ei käytetä, ei ole olemassa. Jos toiminnallisuus puuttuu itärajalta ja pohjoisesta, se myös geopoliittisessa mielessä heikentää asioita. Siis heikentää Suomen turvallisuutta.”
Globalisaatiossa on tultu taitekohtaan.
”Solmukohtien maailma osoittautui kriiseissä aika haperoksi. Tuotantoketjut lyhenevät ja omavaraisuuden tarve kasvaa, erityisesti turvallisuuskriittisissä asioissa. Alkutuotanto on tärkeää. Maa on tärkeä metsistä peltoihin.”
”Solmukohtien maailma osoittautui kriiseissä aika haperoksi.”
Mika Aaltolan suhde maaseutuun on omakohtainen. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa Petäjävedellä Keski-Suomessa, Kintauden kylässä.
”Se oli hyvin suojaisaa aikaa. Kuljin lapsena paljon luonnossa ja kesäisin potkittiin kavereiden kanssa jalkapalloa tuntikaupalla. Pyöräiltiin paikasta toiseen”, hän muistelee.
”1970–1980-lukujen Petäjävesi oli vireä paikka, jossa oli melkein tuplasti se ihmismäärä mitä nykyään. Oli monta kauppaa, parturia ja pankkia. Vallalla olleen yhteiskunnallisen kehityksen myötä Petäjävesikin on kovasti hiljentynyt.”
Aaltola kirjoitti ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta. Sen jälkeen hän lähti Yhdysvaltoihin New Yorkiin yliopistoon.
”Se tasainen Suomi, jota oli kehitetty painottaen maaseutua ja kaupunkeja molempia, tarjosi aika hienon opintomahdollisuuden. Polku kantoi amerikkalaiseen huippuyliopistoon. Mahdollisuudet olivat auki.”
Aaltolan lapsuudenkoti oli akateeminen. Isä työskenteli Jyväskylän yliopistossa professorina ja äiti Kintauden koululla opettajana.
Aaltola julkaisi aiemmin tänä vuonna kirjan Minne menet Suomi – pelon aika Euroopassa. Kirjassa pureudutaan Suomen paikkaan ja asemoitumiseen muuttuvassa maailmassa.
Aaltola myös mainitsee kirjassaan, että ihmisten mielipiteet, arvot ja asenteet muotoutuvat faktapohjaisten, todennettavissa olevien asioiden, mutta myös tunneperäisten kokemusten kautta.
Vaikuttaako näkemyksiisi, että olet maaseudun kasvatti?
”Varmasti vaikuttaa. Kun puhun turvallisuudesta, niin puhun siitä koko Suomen osalta. Se on mielestäni perusteltua faktojen pohjalta, mutta myös tunne painaa", Aaltola vastaa.
”Koko Suomen kehittäminen on myös kansallisen liima-aineksen kehittämistä. Demokratia tarvitsee osallisuuden kokemuksia. Sellainen juurettomuus, että ihmiset vain valuvat päärataa pitkin alaspäin, johtaa poliittisen osallisuuden heikentymiseen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
