Kun meteorologien käyttämät säätermit sekoittuvat arkikieleen, seurauksena voi olla hämminki

Suomessa myrskyä havaitaan meteorologien kielenkäytössä ainoastaan merialueilla sekä tunturien huipuilla. Kuva: Johannes Tervo

Syksyiseen aikaan on hyvä tuntea esimerkiksi nämä meteorologien käyttämät termit:

Myrsky

Myrsky on ehkä paras esimerkki väärinymmärretystä termistä. Sana myrsky on meteorologisessa mielessä huomattavasti tarkempi ilmiö kuin tavallisessa kielenkäytössä. Suomen sääkielessä myrsky on varattu pelkästään kuvaamaan tuulen nopeutta. Meteorologit puhuvat Suomessa myrskystä, kun tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona 21 metriä sekunnissa. Suomessa myrskytilanteita havaitaan ainoastaan merialueilla sekä tunturien huipuilla.

Muille voimakkaille sääilmiöille on olemassa muita ilmaisuja. Myräkkä-sanalle ei ole tarkkaa meteorologista määritelmää, mutta sillä voidaan viitata esimerkiksi matalapaineeseen, joka tuo voimakkaita tuulenpuuskia ja runsaita vesi- tai lumisateita. Myös ukkosesta voidaan puhua ukkosmyräkkänä.

Tuulen voimakkuutta kuvaavilla määritteillä on selvät rajat, jotka määritellään 10 minuutin keskituulen nopeuksien mukaisesti.

0 m/s tyyntä

1−3 m/s heikkoa tuulta

4−7 m/s kohtalaista tuulta

8−13 m/s navakkaa tuulta

14−20 m/s kovaa tuulta

21−32 m/s myrskyä

yli 32 m/s hirmumyrskyä

Meteorologit muistuttavat, että maalla mitattu 10 m/s keskituuli on luonteeltaan täysin erilainen kuin merellä mitattu. Maalla tuuli muuttuu puuskittaiseksi ja pyörteiseksi. Jos keskituuli on maalla 10 m/s, tuulenpuuskat voivat ylittää 10 minuutin keskituulen nopeuden säätilanteesta riippuen jopa kaksinkertaisina. Juuri voimakkaat puuskat tekevät maa-alueilla eniten tuhoja. Tällällöin annetaan tuuli-varoitus maa-alueille.

Tuulen suuntakin ymmärretään välillä väärin. Tuulen suunnalla tarkoitetaan suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Tuuli puhaltaa siis kyseisestä ilmansuunnasta havaitsijaa kohti. Niinpä etelätuuli puhaltaa etelästä, ei etelään.

Tilastoitava ensilumi satoi tänä vuonna Enontekiöltä Inariin ulottuvalla alueella syyskuun 20. päivän aamuna. Tuolloin Kittilän Kenttärovalla mitattiin lumensyvyydeksi peräti 23 senttimetriä. Kuva: Pirjo Loiskekoski

Ensilumi

Ensilumi sataa meteorologien näkökulmasta silloin, kun syksyllä virallisella sääasemalla lumensyvyysmittari näyttää aamulla klo 8 ensimmäisen kerran lumen syvyydeksi vähintään yhden sentin. Varhaisin ensilumi Helsingin Kaisaniemen asemalle on saatu 29.9.1928. Lunta voi olla siis illalla maassa, mutta jos se sulaa pois ennen aamun mittausta, kyse ei ole ensilumesta.

Halla

Halla syntyy, kun ilman lämpötila maanpinnan tasalla laskee pakkasen puolelle termisen kasvukauden aikana. Ankaraa halla on, kun yön alin lämpötila maanpinnan lähellä on alle -4 astetta. Yöpakkasta sanotaan olevan, kun on kasvukauden aikana lämpötila laskee myös kahden metrin korkeudella pakkasen puolelle. Tällöin ei hallaa mainita erikseen.

Terminen kasvukausi jatkuu toistaiseksi koko maassa. Kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +5 asteen alapuolelle. Ankarat hallat ja lumisade voivat päättää kasvukauden jo aiemmin.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan pouta-sanan merkitys on sateeton sää. Tässä merkityksessä sanaa käytetään myös sääennustuksissa.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Pouta

Pouta tarkoittaa käytännössä sateetonta säätä eikä sillä kuvata auringonpaistetta vaikka kansa taas käyttää sanaa yleisesti suppeammassa merkityksessä tarkoittamassa mukavaa, kaunista kesäsäätä. Meteorologiassa pouta tarkoittaa sitä, että vuorokausisademäärä jää alle 0,3 millimetriin. Sääennustuksissa sateen määrää kuvataan vuorokausisademääriin pohjautuvien sanontojen avulla:

Poutaa: Sadetta alle 0,3 mm/vrk

Vähän sadetta: 0,3−0,9 mm/vrk

Sadetta 1,0−4,4 mm/vrk

Runsasta sadetta 4,5 mm tai enemmän /vrk

Lähde: ilmatieteenlaitos.fi