Lönnrotkin ihaili Karhunpään kylän maisemaa, kuten matkailijat nykypäivänä – kylä vetoaa myös vakituisiin asukkaisiin, talonostajia olisi, mutta ei kauppakohteita

Karhunpään maiseman luovat vesireitit, viljelysmaat, maatilat rakennuksineen ja vanha maantie. Keskellä kuvaa näkyy Neitivirran ylittävä silta. Kuva: Lari Lievonen

"Kuljettiin Karhunpään kylän ohi, jonka seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen", kirjoitti Elias Lönnrot matkapäiväkirjaansa lokakuussa vuonna 1839.

Kun entisen Valtimon kunnan, nykyisen Nurmeksen kaupungin eteläreunalla sijaitsevasta Karhunpään kylästä kirjoitetaan, Lönnrotin kirjaus kylän kauneudesta mainitaan lähes poikkeuksetta.

Pasi ja Henna Nevalainen (vas.) sekä Maritta ja Ilpo Nevalainen seisovat Karhujoen rannalla. Näissä maisemissa saunovat Laitalan Lomien asiakkaat. Kuva: Lari Lievonen

Käsitys kauniista maisemista on säilynyt Kalevalan kokoajan kirjauksen mukaisena. Karhunpää on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja sen kulttuurimaisemaa pidetään Vaara-Karjalan kauneimpana.

Pohjois-Karjalan ely-keskuksen vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan maisema-alueen kulttuurinen arvo ei ole tänä päivänäkään pudonnut merkittävästi.

Karhunpään kylän metsästysseura Karhuveikot lunastivat vanhan maamiesseurantalon vuonna 2014. Alue raivattiin ja talo kunnostettiin, vuonna 2019 juhlittiin kylätalon avajaisia. Kuva: Lari Lievonen

Lönnrot kulki runonkeruumatkoillaan jalan, hiihtäen, veneellä tai hevosella. Nykypäivän ihminen tulee helposti hurauttaneeksi autolla valtatie 6:lla Karhunpään ohi, kyltistä huolimatta.

Kääntymällä kyltin osoittamaan suuntaan ja huristelemalla vanhaa maantietä näkisi vaarakarjalaisen rantakylän avoimen kulttuurimaiseman ja sen vesireitin, eli Karhujoen, joka kasvaa Valtimojoeksi, Neitivirran sekä Pohjajärven, Sorsajärven ja Karhujärven.

Kylä on syntynyt 1600-luvulla ja sieltä on löydetty seitsemän kiinteää muinaisjäännöstä, kuten kivikautisia asuinpaikkoja.

Karhunpääläiset eivät ole vuosien saatossa lähteneet missä tahansa vaatteissa olemaan esillä. Maritta Nevalainen esittelee suunnittelemaansa neitivirtapukua, joka on saanut nimensä Karhujoessa sijaitsevasta Neitivirrasta. Sekä miehille että naisille oli omansa. Kuva: Lari Lievonen

Mutta riittävätkö maisemat ja muinaisjäännökset luomaan kylälle vetovoimaa? Kyläaktiivi Maritta Nevalainen toteaa, että kylän houkuttelevuus riippuu sen elävyydestä.

"Täällä koko kylä elää ja kyläläisillä on vahva identiteetti."

Karhunpäässä asukkaita on noin 300 ja yhteyden ulkomaailmaan saa 100 megan valokuituyhteydellä. Matkaa Karhunpäästä Nurmeksen keskustaan on vartin verran autolla, Kajaaniin tunnin ja Kuopioon sekä Joensuuhun puolentoista tunnin matka.

Yhtään taloa ei ole kaupan, kysyntää olisi ja tarjolle tulevista taloista tehdään nopeasti kaupat, kertoo kyläyhdistyksen entinen puheenjohtaja Ilpo Nevalainen.

Avaimet avoimeen kulttuurimaisemaan ovat kolmen lypsykarjatilan, kahden lihakarjatilan ja peltoviljelyn käsissä. Laiduntavia eläimiä ja aktiivitiloja on huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Etenkin rantamaisemien pusikoituminen häiritsee paikoin maisemien selkeyttä ja näköaloja.

"Pusikoituneet paikat ovat kyllä tiedossa, mutta päätökset raivauksista ja puunkaadoista ovat yksityisten maanomistajien käsissä", sanoo Maritta.

Laitalan Lomien yrittäjät Pasi ja Henna Nevalainen sekä ylläpitävät kulttuurimaisemaa viljelemällä että hyödyntävät sitä matkailuyrityksessään. Yritys tarjoaa majoitus -, ruoka- ja ohjelmapalveluja, se on muun muassa yksi majatalosta majataloon -retken kohdeyrityksistä.

"Hiihtovaellukselle asiakkaat tulevat puhtaiden latujen ja hyvän ruuan perässä. Kun he ovat täällä, herää kiinnostus kylää ja sen elämänmenoa kohtaan. Maisema ihastuttaa ja saa lomalaiset viihtymään. Tarinoita paikoista, ihmisistä sekä tapahtumista janotaan."